Kävijälaskuri

torstai 12. heinäkuuta 2018

Yleistä höpöötystä

Tervehdys arvon lukija! Se on kesä hyvässä pöhinässä ja lämpöä piisaa jakaa vaikka muihin maihin! Ite en ole suurin kuumuuten ystävä, mutta suaapa ilimatteeks reevitamiiniloita aarinkosta, niin männeehä tuo puaahde muitten vaevojen mukana. Kuumuuesta huolimati on tullut jumpattua, joogattua, meditoitua, venyteltyä, mavetettua, penkattua, kyykättyäkin, harrastettua rakkauen hetkiä haniseni kanssa, käveltyä, hölkättyä, oleskeltua ja käyskenneltyä monenmoisissa maastoissa, ja käytyä huvipuistossa hassuttelemassa. Elo on muutoinkin liian lyhyt ja synkkä, nii en uaatellu jatkosakaan kärvistellä kurjuutta itkien ja märehtien. Hymy virneellä männää jatkosakin, riemun kautta. Nih!




Käytiin Pohojammaa -youtubettajan, oman haniseni, ja aena yhtä lupsakan Nääshallin penkkikarhujen primus motorin ja selitysten mestarin Pasi "ku oli tota" Ryhäsen kanssa höntsäämäsä läpsyjä Särkänniemen nyrkkeilylaitteeseen.

          

Hani otti pelkällä peukalonivelellä 369 tuloksen eli vahva peukuttaja on hän. Pasi, kuten haninikin, koitti ekaa kertaa koko nyrkkeilymasiinaa, mutta ei ne huonoja lukuja olleet ollenkaan! Suoralla lyöden luvut jäivät tulosteni alle, mutta koukulla paukauttaen meni ohi suoralla lyötyjen tulosteni. Ei paha ollenkaan!



Pohojammaa se paukutteli meistä eniten! Laitteen näytössä iskuvoimaluvuissa mentiin reilusti yli 800 lukemien ja sainpa kunnian  myös esiintyä laitteen vakauttajapainona cameoroolissa viteollaan.  On se hurja tuo Pohojammaa!!!! Koko laite heiluu ku ukko tinttaa menemään! Lupsakka uguli, mutta kourat kuin kiveä!


Oli se kivaa vaihtelua tavallisen nyrkkeilypallon tahi -säkin läpsimisen sijaan tuo Särkänniemen huvipuistoalueella nyrkkeilypelin paukuttelu. Tykkäsin hyvästä seurasta ja hyvästä höntsäilymeiningistä. Uudelleen varmaan vielä kesän aikana. Hyvät höntsäilyt teillekin hyvässä zenhengessä! T. Krisse Aappena Tuominen.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Voimainkoettelua

Tuli sitten oltuu iloisesti puoltoist vkoo kuumees ja yhteensä yli kaks vkoo kesäflunssas, otettua pari antibioottikuuriakin, ja olo on yhä kohtuullisen heikko. Koska sairastelin noinkin pitkään, meni ymmärrettävästi treenikuviot uusiksi ja päätin ottaa selvää tämän hetken pena- ja mavekunnostani.



Sunnuntaina oli penkkausta. Satku tuli kuin paperia vain. 110 kg raw penkki tuli ihan omillaan. 112,5 kg tuntui et ei kule sitten alkuunkaan ja pyysin avut. Yllätyksekseni videolta näin et pyysin avut kun oli jo rauta vain räkkäämistä vaille. Tästä on hyvä jatkaa etiäpäin.



Kävästiin treenujen jälkeen muutaman tunnin puisto-, ranta-, metsä- ja kalliokävelyreissu. Kivaa oli ja juhannuksena kenties uudestaan. Tykkään liikkua ulkona ja luonnossa on mukava oleilla ja kulkea.



Tiistaina oli vuorossa mavee. 195 kgssa repes käestä nahkat nätisti. No, eip siin muuta kö desinfiointi kouraan, putsaus ja kunnon kerros nestemäistä mankkua kouraan suojaksi ja otteen parantamiseksi.


Vettä naamaan, venytyksiä ja hengitysharjoituksia ja nostoon fokusoituminen. Vyö päälle, paine vatsaan, asento kohilleen, ja tadaa! Kiireetön, kiihdyttämätön, meditatiivinen 200 kg tuli maasta ylös suoristukseen asti ja alas kuljetettuna ilman rysäytystä. Varaakin jäi, varsinkin jos ois yhtään vauhtia ja kiihdytystä mukana. Rumaahan toi oli mut ei täsä balettia olla tanssimassakaan. Tästä on erittäin hyvä jatkaa.

Hyvää juhannusviikkoa kaikille, älkää hukkuko ja hyviä treenejä kaikelle kansale toivottaen, Krisse Tuominen.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Vehnis Festiä festaroimassa


Vehnisfestiä vietettiin jo toistamiseen Autismisäätiön Vehnämyllyn tiloissa Tampereella Jankassa. Olin paikalla juontamassa, laulamassa ja viihdyttämässä yleisöä. Viihdyttämisen lisäksi olin ollakseen ihan vaan ollen viihtymässä yleisössä. Parhaita festarikokemuksia ikinä.




VehnisFestiä oli erittäin lupsakkaa ja mukavata juontaa ja viettää Vehniksellä myös yleisön puolella. Sain suuren kunnian aloittaa tapahtuman alkujuonnolla ja musiikkiesitykselläni. Jännitti kovasti, mutta yllätyksekseni yleisö tykkäsi oikein kovasti. Kuulemma olin hauska, soitin rempseästi kunnon kitarajamittelua ja lauloin kauniisti. Kiitoksia yleisölle näistä kohteliaista sanoista, jotka nöyränä vastaanotin. 



Muina esiintyjinä tarjolla oli mm. Puuwilla-orkesteri, joka oli kunnon Hurriganesin meiningillä esitettyä iloluontoista rokkia ja iskelmäää esittävä poppoo, ja kehitysvammaisteatteria esittävä La Strada, jolla oli mainioita laulu- ja tanssiesityksiä. Dj Antza ja Dj Maisu soittivat lopuksi tallennemusiikkia ja kansa tanssi mukana. Myöskin yllätysesiintymisiä oli runsaasti, yleisön innostuessa poikkeamaan lavalla esittämään omia laulunumeroitaan. Tunnelma oli koko tapahtuman ajan iloinen, rentoutunut ja rempseä.



Vehnisfesteillä oli mahdollisuus myös laittautua hupityyliin, saada pikahiusleikkaus, kyntensä laitetuksi, tulla ikuistetuksi polaroidkuvin, ja oli tarjolla myös trampoliinilla pomppimista ja graffitimaalaustakin. Tunnelma oli koko tapahtuman ajan iloinen, rentoutunut ja rempseä. Ensivuonna on ihan pakko hakeutua jälleen VehnisFesteille, sillä VehnisFest on ihan bäst som häst! Hyviä festailuja kansalle! T. Krisse Tuominen.

Myllyranta Rockista nauttimassa Lempäälässä

Elämässä on hyvä olla muutakin kuin vain voimanostoa ja sen apuliikkeitä, joogaa, meditaatiota, kävelyä, yms. reippailua. Lepo ja rentoutuminen ja vapaa-aika on myös kiva juttu. Tässäpä pieni vetsariraportti miulta.



Myllyranta Rockia vietettiin Lempäälässä 26.5. erittäin kauniissa ympäristösä hyvän sään antaessa parastaan kansalle. Ehdimme paikalle sopivasti katsomaan vallan tyrnävää Kuona –yhtyeen basismiprogeilua ja punkin rynttäysränttäysränttätänttäystä.



Kyllä tuota katseli mielellään kö parrakas basistiääntelijä oli nättinä kauniissa mekossa, ja kuuntelihan keikan myös muitten vaivojen mukana. Kiva keikka, josta piisasi juttelemisen aihetta seuraavillekin päiville.



Olimme tulleet Tampereelta Lempäälään iScream rockkuoron keikkaa varten ja oli kyllä paras keikka mitä poppoolta tullut nähtyä. Oli kyllä paras esiintyjä koko festarillakin. Kaunista, näyttävää, eleikästä ja nyanssirikasta rockklassikoitten versiointia hienoina kuorosovituksina.



Dirty Thieves oli ennakkopuheitten mukaan kovakin Hellacopters-actionrockpoppoo. Tiedäpä häntä. Laiskasti länkyteltyä mainstreamrokittelua se miulle oli, nk. aikuiseen makuun sovitettuna. Kuuntelihan sitä AORää pari piisiä lavan edustalla, muut piisit kuuntelin etäämpää, kun alkoi mielikuvitukseton rokinlänkytys puuduttaa. Ihan jees bändi, mutta ei tuosta kyä rockin pelastajaksi ole.



A1ka ja E.L.E. tuli kuunneltua etäältä, kun musiikki oli omaan makuun liian kovalla, ja päätimme lähteä kävelemään pitkin lähialueita. Hyvältä kuulostivat kauempaa kuunnellen ja kävely kohensi mielialaa. Kumpikin em. bändi esitti ilmeikkäästi laulettua ja hyvin sovitettua musiikkia. Tykkäsin. Festarin päätti voittajan elkein möykkämetallia esimerkillisesti metelöinyt Dystocracy. Hyvä bändi genressään. Kunniakas päätös myös festarille. Tästä oli hyvä lähteä kotiin.



Festivaalista jäi hyvä fiilis. Mukavaa, kun oli asiallinen ja monipuolinen ilmaisfetsivaali, jossa järjestyksenvalvonta ja juonnot olivat hyviä. Paikat pysyivät siistinä ja tunnelma oli leppoisaa. Kiitoksia festivaalista järjestäjille ja bändeille! Kaunista kesää! T. Krisse Tuominen.

maanantai 21. toukokuuta 2018

Helluntaina höntsättiin penkkikisoissa

Vaikka väsy painoi Museoitten yön jäljiltä, niin helluntaina piettiin sovitusti pienet penkkipunnerruskilpailut ja hauskaa oli. Kuuma oli muutenkin, mutta emme antaneet sen häirintä kisatunnelmaa. 

 


Lämmöt päälle vattapyörällä, tyhjällä tangolla, tanko plus kahvakuulia kombolla, venyttelyillä ja lopuksi kiipimään maltillisesti painomäärissä kohti aloituspainoa. 90 kg jälkeen taukoa ja ei muuta kuin käskyjen mukkaan nostammaan.




Rehvakkaasti 100 kg tankoon ja Start, press ja rack käskyjen mukaan liikuttammaan rautaa.  Ja vähemmän yllättävästi rauta liikkui kuten pitikin. Alla video upotettuna. https://youtu.be/vzJhxJFuW3c



105 kg kiloa oli tullut nostettua ennenkin, salikisoissa stopeilla ja käskyjen mukaan. Nk. Varma rauta nykyään.  Ei ole tullut aiemmin näillä helteillä kisahöntsättyä kyseistä rautaa. Nyt on. Alla nosto viteotallenteella.




107,5 kg rauta otettiin kolmella käskyllä ja stopeilla, vaikka käet hiestä lipsuivat tangolla ja jalkojen alta matto alkoi lipsua strategisella hetkellä. Ja otin noston flegmaattisella "täsä mihkää oo kiirus" -tyylillä. Että kohti 110 kg kisanostoa kohen mennään. Alla viteo lupsakasta 107,5 kg nostosta.




Lopuksi jälkilämmöks kahvakuulala pystypunnerrusta, kyykystä etuheilautukseen -liikettä, kahvakuulaetuheilautusta, vahtarullausta, venytyksiä, ja kävelylenkki.....

Kisapaino oli 102,7 kg


Että semmottinen satujumppa tällä kertoo. Mänhä se tuaas muitte vaivoje mukana. Hyviä treenilöitä ja kisaloeta! T. Krisse Tuominen.

torstai 17. toukokuuta 2018

Kesäkelejä ja jolkottelua



Moni rakastaa hellettä ja kuumuutta. Mie aitoja punatukkana palan iholta helposti, puskee aurinkoihottumaa, tulee varjossakin ylikuumentumisoireita ja auringonpistokset vaivaa. Ei ole kivaa se, mutta en valita taaskaan, vaan totean vaan, ja elän vaan elämää. 


Paljolla vedellä, urheilujuomilla, hyvällä kja tasaisella ravinnolla, riittävällä levolla, suojautumalla aurinkorasvalla, hatuilla yms. tässä on kuumuudessa pärjätty ja selvitty, ja johan nämä pian ovatten tuaas ohitten. Ainakin toistaiseksi.




En ole kuitenkaan kaivautunut poterooni, apinaluolaani tai muuhunkaan suojaan vaan olen äitienpäiväksi vienyt sukuhautoille kukkaloita, käynyt usiasti Puolenkuun peleissä, leffapuodissa Näsilinnankadulla, Sampolassa, Metsossa, Ratinassa, jne., töissä, ja nähnyt frenduja siellä täällä Tamperetta. Tulipa eilen ja tännään myös sekä roudattua tavaraa, että hieman jumpattuakin.



Olen kuitenkin tyytyväinen, että lämpötila kai tästä hieman viilenee ja siitä että miulla treeneistä lepoviikko, koska sunnuntaina penkkihöntsäskabataan aappenoitten ja karhujen kesken. Uimaan en ole vielä  mennyt, kun ei ole ihan miun laji, mutta jos kuumuus jatkuu niin pakko se on kai järviin ja muihin lutakoihin pulahtaa.




On muuten maalaamishommat näillä keleillä roudaamisen ohella jännää puuhaa, mutta tulipa tehtyä sitäkin. Huomenna juontamassa ja musisoimasa Vehnisgaalassa. Hyvin tämä kesä tästä käyntiin lähtee. Kesäisiä terkkui teille kaikille! t. Krisse Tuominen.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Sunnuntaina penkkihöntsätään

Su 20.5. on aika viettää kevätkisaa abenaluolassa. Kevätkisat helmikuussa menivät vallan mukiinmenevästi, ja tosi pienen poppoon salikisamme meni nappiin myös, niin taas mennään penkaten. 


Mukana osittain samaa, osittain eri sakkia. Ja kisa korvaa samalla sitä suurta vajetta mikä Nääshallin penkkikarhujen kevätkisan tänä vuonna järkkäämättömyys olennasesti jättää Tampereen laatukisojen tarjontaan.



"Aappenat ja frendut höntsäkisaa penkkaukses leikkimielisesti... Asu vapaa eikä helteil ees pakollinen.. 
Start, press, rack komennot käytös jos halluu... Voi mennä ilmankin jos se o susta kivaa. Rennosti nääs.", todetaan yksityistapahtumana järjestettävän penkkaushöntsäkisan eventissä, ja paikkansahan tuo pitää. 



Elämä on aivan liian tylsää, jos ei pidä koskaan hauskaa. Siksipä sunnuntaina höntsäskabaamme hyvällä sakilla ihan huvin, naurun ja kikatusten tähden! Hyviä nauruisia kisoi ja treenei! T. Krisse.