Raikkaat kelit, punaiset posket
Hyvää talvea kaikille Keksin otsikon ennen kuin minulla oli tiedon murustakaan hirmumyrskystä tai liikennelakosta. Nyt kun kummatkin ovat ainakin hetken aikaa päällekkäin, otsikko on erittäin ajankohtainen. Kun kelit ovat tavallistakin raikkaammat ja tuuli hellii poskia huolella, tietää kyllä kulkeneensa, kun ulkona paarustaa jalan. Tai kuten minä vähän ennnen pahinta puhuria, polkupyörällä. Huomenna torstaina, kun ei tiettyjä, omiin menoihin sopivia busseja kulje ollenkaan, taksit ovat takuuvarmasti ääriään myöten täynnä (etenkin jos niitä keskustan liepeiltä haluaa hamuilla), niin saa luvan tarttua pyörään tahi kulkea jalan. Kumpikaan ei ajatuksena helli hermojani eikä käytännössä tuntoaistejani. Tekstiä kirjoittaessani, on alkanut lämpö pikkuhiljaa virrota kehooni sen jälkeen kun ensin kuljin kuntosalille koutsimaan, kirjaston kautta, pyörällä, ja toisaalta sitten vallitsevista olosuhteista kävellen pyörää taluttaen kotiin. Ei tämä ole mikään elämäni kamalin myteri, mutte...