Kävijälaskuri

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Kehonhuoltoa



Edellisen blogitekstini jälkeen laitoin Nashville Pussyn live-dvd:n (live in Hollywood) pyörimään, kuulokkeet korville, volyymit yhdelletoista luureista ja aloin tehdä aika tiiviin ja tehokkaan lihashuoltorullailu-, pilates- joogahetken.



Mie mm. rollasin rumble rollerilla, foam rollerilla, tuplapilatespallolla ja pilatespallolla. Pakaroita, reisiä eestä, takaa, sivuilta, pohkeita, nilkkoja (kevyesti), jalkapohjia, jalkapöytiä, ab rollerilla rullasin aikas paljon ja tehokkaasti, tein puolisiltaa hierovan tasapainotyynyn päällä ja sain siten lapoihin hyvää tuntumaa...



Hieroin pakaroita ja reisiä ja pohkeita kevyesti piikkimattoa vasten (shortsit jalassa). Ei mikään noista ole miellyttävää puuhaa, mutta ei kai tarvitse ollakaan. Pääasia että avaa jumeja ja laukaisee kipupisteitä.Kahvakuulalla tein kevyttä jumppaa. Ihan kivaa meininkiä. Ja pian sitten hakemaan postipakettia ulos. Ollut rela päivä. Jei! T. Krisse Tuominen.


Kotijumppaa ja laatuelokuvahetkiä

Tervehdys kaikki rakkaat blogini lukijat! Niin vakiokävijät kuin satunnaisetlukijat. Moikka moi myös uusille tänne ekaa kertaa löytäneille. Toivottavasti viihdytte!



Minulla on niin etuoikeutettu asema, että olen voinut kumppanini, entisten ja nykyisten sponsorien ja ystävieni kanssa tehdä oman kotikuntosalin, itse asiassa jopa useita eri salitiloja, niin voin treenata periaatteessa melkein mihin aikaan tahansa. On penkkipunnerruspenkki, tasapenkki, vinopenkkaus onnistuu, on selkä- ja vattapenkkiä, leuanvetotanko, voimanostotanko, ez-tanko, fussball-tanko, pumppitanko, vastuskumeja, erikoiskahvoja, t-bar-row-nurkkaus, siirrettävät kyykkytelineet, mave-korokkeita, voimakelkka, yms. Eli penkkaus, kyykky, maasteveto, olympianostot, ja voimamies- ja otevoimatreenejäkin onnistuu. Mutta ennenkaikkea lihasten huolto, jooga ja meditaatio onnistuu täysin mihin aikaan tahansa. Niin yksin, hyvässä seurassa kuin vaikka oman tiimin kanssa.



Kotisalillamme meillä on lihashoitovälineinä ja jumppavälineinä esimerkiksi monenlaisia pilateshierontapalloja, tupla-faskiapallo, rumble rollereita, abroller aka ab wheel, foam rollereita, sit-up -matto eli vatsalihastuki- / -pilates-jooga-blokki,  joogapyörä, wrist roller eli rannevahvistin, roikunta- ja liikuntaliinat, joogapiikkimatto,  joogamattoja, retkipatjoja, erilevyisiä eripaksuisia ja erityyppisiä ja erivahvuisia vastus- ja jumppakumeja, jumppapalloja,  vatsa- ja selkäpenkit, leuanvetotanko, reaktionyrkkeilypallo, ja kaikkea muuta pienempää ja isompaa välinettä millä itselleen ja hyvälle seuralleen saa kätevästi saa suoritettua monipuolisesti kevyttä ja raskaampaakin jumppaa, venyttelyitä, jooga ja meditointiakin.



Tänään olen nauttinut siitä mahdollisuudesta, että voin omassa rauhassa, kiireettä omassa tahdissani pitkin päivää venytellä, tehdä tasapainoharjoitteita, kylkitaivutuksia tasapainolaudalla, rannekiertoja 4 kg kahvakuulalla, suorittaa pitkään ja hartaasti piikkimatolla kävelyä ja piikkimaton yllä erilaisia venytyksiä ja jopa tanssiaskeleita tehden, sohvalla ja sohvan eri pintoja vasten jalan taivutteluita, reisi- ja pakaravenytyksiä. Istua pumpattavalla piikkimattopintaisella tasapainoalustalla ja hieroa sitä vasten takareisiäni ja pakaroitani ja tehdä sen päällä syvävenytyksiä em. alueille ja niissä sijaitseville kipupisteille. Painaa pilatespalloa vasten kantapäitä ja jalkapohjia ja liikuttaa jalkaa palloa vasten ja rullailla palloa jalkapohjien alla. Samaa olen tehnyt myös pilateshierontapiikkipallolla.


Tapainolaudalla olen tehnyt tänään monenlaisia harjoitteita, muunmuassa jalalta toiselle painonsiirtoa (tätä sekä jumppa- että -venytysliikkeenä), kylkikiertoja tasapainolaudalla oloa, ihan vain tasapainolaudalla tasapainoilua erilaisissa asennoissa, erilaisia skeitti- ja lumilautakäännöksiä kippejä ja nostoja ja niistä muunneltuja liikkeitä ja venytyksiä, tehnyt melko paljon kyykkyyn menoa tasapainolaudalla ja vahvasti lautaa vasten jaloilla itseään pusken nopeasti ylösnousua ja tätä tietenkin kombona.



Lupsakkaa puuhaa tämä kotona kaikessa rauhassa jumppaaminen ja venyttely. Saa kropan kiireettä aukeammaan ja sekä mielen että kropan heräämään. Tuli venyttelyitten välissä ja ohessa katsottua tänään Tremors 3 elokuva ja olihan se vielä parempi kuin muistinkaan. Todellakin vetää vertoja sarjan ensimmäiselle osalle. Aion katsoa sen myöhemminkin, kun kerran elokuva löytyy nyt hyllystäni dvdnä.


Olen tehnyt lisäksi lupsakkaan tahtiin jalannostoja, nilkka- ja rannekiertoja ja -kääntöjä, pohjeliikkeitä, hieronut pilateshierontapallolla ranteita, hauiksia, ojentajia, pakaroita, rintalihaksia, tehnyt keskitettyä hauiskääntöä 4 kg kahvakuulalla, venytellyt lisää pakaraa ja lonkkaa... ja ottanut rennosti.



Rentoilua on ollut se että olen syönyt hyvää ruokaa ja katsonut The Warrior's Way elokuvaa. Odotukseni eivät olleet suuren suuret, mutta yllätyin positiivisesti. Hieman epätasainen elokuva, mutta 8,5/10 ehdottomasti. Naittaa mukavasti westernin ja nk. samurain tie -elokuvagenren toisiinsa. Lopputulos on kaunis ja omalaatuinen. Suosittelen katsomaan vähintäänkin kuriositeettiarvonsa vuoksi.



Seuraavaksi hakemaan postipakettia ja jos vielä jumppaisi lisää, niin johan sitä ois melkein tehnyt jo jottain. Erittäin hyvvee iltaa teillekin ja pitäkää ihtenne eläimenä! T. Krisse Tuominen.

Leffojen kahtelua ja lepäilyä

Joskus on erittäin tervetullutta ihan vain levätä ja ottaa rennosti. Sunnuntaina kun oli treenit ja pakara vihoitteli sen jälkeen kovasti, niin maanantain otin ihan loman, rentoutumisen, lepäilyn, nukkumisen ja lunkisti ottamisen kannalta.



Tuli maanantaina makoilun ohessa venyteltyä ja tehtyä lihashuoltoa. Toki myös katsottua elokuvia. Vastamykky (Contagion)-tekeleestä kirjoitin jo aiemmin blogissani, mutta nyt jaksoin räpiköidä sen loppuunkin asti. Pitäisi melkein kunniamerkki saada tuosta saavutuksesta.



Vastamyrkyn jälkeen kayspin Cold & Dark-elokuvan, joka on mielenkiintoinen yhdistelmä kauhua, toimintaa, jännitystä ja erittäin makaaberia huumoria. Ei tuo ole mikään hienoista hienoin hengentuote, mutta vallan hyvä omassa tyylilajissaan. Ihan katsottavahan se on, ja yllättävän omalaatuinen.



Aloitin illalla lisäksi katsomaan jälleen kerran, tosin pitkästä aikaa, Tremors 3-elokuvaa eli Väristyksiä-elokuvien kolmatta osaa. Onhan tuo taattua kukkua ja roskaelokuvien kermaa. Jotkut tykkäävät vain siitä ekasta leffasta, minä taasen pidän koko elokuvasarjasta, siitä että elokuvan hirmiöt kokevat elokuvasta toiseen muutoksia. Evoluutio on jännä asia. Ja viimeisin elokuva sarjassa on mielestäni loistava. Ja kelpo meininkiä on tämä kolmonenkin.



Tänään oli tarkoitus lähteä  treenaamaan läheiselle salille  jos herään ajoissa. Heräsin erittäin hyvin ajoissa, mutta sen verran kolotusta, jumitusta, uupumusta ja väsymystä, että otan tämänkin päivän lunkisti kotona leväten, venytellen ja lihashuoltoa tehden.



Kotona miulla on useita erityyppisiä joogamattoja, nk. "piikkimakko" tai joogapiikkimatto kuten jotkut sanovat, foam rollereita, rumble roller, pilates-/hieronta-/-palloja, jumppapalloja, vatsa- ja selkäpenkki, vastuskumeja, leuanvetotanko, nyrkkeilyreaktiopallo, sit-up -matto / vatsalihastuki / pilates-jooga-blokki, tupla-faskiapallo, wrist roller eli rannevahvistin, erityyppisiä kahvakuulia, joogapyörä, vatsarolleri/vahtalihapyörä eli abroller tai ab wheel, erilaisia tasapaino- ja kierto-lautoja, käsipainoja ja muuta sen sellaista, millä kätevästi saa itselleen taiottua monenmoista lihashuoltoa, venyttelyä ja jumppaa tällaisena aktiivisen levon päivänä.



Ajattelin katsoa tännään tuon Tremors 3 elokuvan eli suomeksi Väristyksiä 3. Hienoja elokuvia onpi ne minun mielestäni ja kolmososa ei mielestäni ole sarjan ensimmäistä osaa huonompi. Se on vain erilaisempi. Sekä hahmot että monsterit ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Nämä ovat toki näitä makuasioita, mutta minä tykkään.



Seuraavaksi lounasta, lefun tuiottelua ja sitten jumppaamaan. Toivotan kaikille erityisen hyvää tiistaita ja maanmainiota viikkoa! Niin, ja todella hyvää juhannussimaa ja Juhannusta sitten kun on sen aika! T. Krisse Tuominen.



sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Mavetus on ihan Perce'stä


Tervehdys arvon lukijasto! Mukavaa, kun olet löytänyt tiesi blogini pariin. Siitä suuri kiitos. Toivottavasti viihdyt! <3



Silloin on muuten treeni menny kyllä voimanostajallakin lihaksille perille, kun treenin jälkeen pakara(t) kramppaavat, pohkeet ja reidet tärisevät, hartioita kihelmöi ja hauikset ja ojentajat tuntuvat siltä kuin ois pääsääntöisesti runk... runoillut huolella viikon verran putkeen.... Tuli siis mavetettua niin että, melkein, perse repee... Rätyn ja Lillakin opein siis, heh.



Tännää oli yhteistreenit ja porukalla maasta vedimme eli teimme maastavetoa. Rauta nousi ja totteli kuria. Ainakin enimmäkseen. Ennenkaikkea oli hyvä tunnelma, renot meininki ja kannustettiin toisiamme. Se on mukavaa, kun  oikeesti autettaan ja tehhää porukassa. Väsyneenäkin kulkee treenit paljon paremmin.



Treenini menivät koutsimisen ohella, oman treenin osalta jokseenkin seuraavalla tavalla: ensin alkulämpöjä, syvävenyttelyitä taka- ja etureisille, reisien sisentäjille ja -loitontajille, vastuskumijumppaa, pelkällä 20 kg voimanostotangolla lämmittelyä 5*10-20, 8*30 kg, 6*40 kg, 2*5*55 kg, 6*65 kg, 2*4*75 kg, 5*85 kg, 5*95 kg, 6*105 kg, 2*5*110 kg, 5*120 kg, 4*125 kg, 3*135 kg, 3*145 kg, 4*157,5 kg,   ja tein kaksi vajaata toistoa 167,5 kglla, koska tunsin pakarassa melkoisen juilahduksen ja kivun.



Ilmeisesti pakaralihas ei kuitenkaan revennyt, korkeintaan venähti lievästi jos sitäkään. Lämpimällä kelillä kun treenaa niin vaikka joisi kuinka, niin voi tulla vesivajausta, joka johtaa melkoisiin kramppeihin. Ja "saattoipa" siinä nostaessa vihdoin aueta (rauta hieroo -pohjalta) kunnon pakarassa ollut lihasjumi joka on sen verta vittumainen ollut viimepäivinä että joku voisi käyttää siitä ilmaisua: jonnisortinu lihaspinne.



Tein 135 kg asti kengät (ei vetosukkia) jalassa ilman vyötä, siitä eteenpäin tein löysähköllä 1-kerroksisella Titanin Deadlift suitella. Sen kanssa käytin vyötä 145 kgsta eteenpäin. Tein nostoja treenin aikana sekä kapealla, erittäin kapealla, kapealla sumolla että puolileveällä sumolla.




Tuli treenin jälkeen koutsittua apuliikkeitä ja kannustettua muitten treeniä. Omalta osaltani tyydyin venyttelemään, käyttämään rumble rolleria, faskiapalloa, käyttämään puhallettavaa piikkimattomaisella pinnoitteella olevaa tasapainotyynyä pakaroitten alueella, ja venyttelemään. Ja purkamaan rautoja tangosta pois. Se tuntuu olevan monelle se hankalin liike, sillä se jää monella tekemättä.



Tällä kertaa treenejä tahditti mm. Hilja Grönforsin, Sister Rosetta Tharpen, Gôr Mörgûlin, Kummelin, Sepi Kumpulaisen, Matti Pellonpään, Hurriganesin, Remun, Sir Elwodin Hiljaisten Värien, R.L. Burnsiden, Grand Magusin, Grest Machinen, Hola Ghostin, Peer Güntin, The Chatsin, Cosmic Psychosin, ja Legion of the Damnedin musiikki. Eli vallan letkeää oli meininki musiikinkin puoleen. Nyt otan iisisti, katson Dead Rising - The Watch Tower -elokuvaa DVDltä ja olen ollakseen. Kaikin puolin kiva sunnuntai siis kaiken kaikkiaan. Kiva treeni mahtavassa porukassa ja parempi mieli. Jei! Oikein mainioita treenejä ja hyvää Pyhän kolminaisuuden päivää. T. Krisse Tuominen.

REMU plays Hurriganes pe 14.6.2019 @ Klubi, Tampere

Se on kuulkaas nyt niin, että aappena kertoo kansalle tunnelmiaan Remu plays Hurriganesin perjantaisesta keikasta Tampereen Klubilla.



Ilovaarirockissa Joensuun Ilosaaressa näin 2015 lainasoittimilla yms. soittaneen Suzi Quatron keikkaa muutaman piisin kunnes lähdin pois, koska oli niin hirveetä tuubaa. Ajattelin  tuolloin, että nk. legendaosastossa kukaan ei yksinkertaisesti pysty ylittämään sitä rimaa huonoudessa, sillä olj sevverta karsiaa puskaropinapask** että vahvempaakin hirvitti. Perjantai-iltana koin sen ihmeen vihdoin Remu plays Hurriganesin muodossa. 



Jengi ympärillä kirosi keikan paskuutta ja väkeä poistui keikan edetessä vähitellen pois ja lähdin loppujen lopuksi sitkeänä sissinä itsekin aivan liian monen "piisin" jälkeen. Kovia ammattilaisia astialla runkkaamassa ja paskomassa muutoinkin pahasti runneltua Hurriganesin legendaa. Ei ole sellaista viinamäärää millä tuon olisi voinut juoda hyväksi tai edes siedettäväksi. Ja selvinpäin tuo oli aivan kamalaa teurastusta. 




Keikan henkilökohtaisia kohokohtia olivat puolikas melkein oikein renkutettu piisi jossa kaikki soittivat enimmäkseen samaa piisiä, Remun satunnaiselle yleisön edustajalle heittämä avautuminen ja tragikyyminen kyräily ja kiroilu (Toi on joku banaanityyppi kun se kiljuu tollee, sillä on varmaan banaani perseessä -tason sutkaisut), ja se että sain ihastuttavan nopeasti takkini ja reppuni narikasta, ja pääsin nopeasti poistumaan painajaismaiseksi muuttuneelta "keikalta". 




Jos olisin satsannut illan 25 e lipun hinnan vaikka pottuvodkaan ja tykötarpeisiin, olisi siitä saanut takuulla paremman kokemuksen kuin tuo lapsuuden harvojen hyvien muistojen (Hurriganes-klassikoita suhisevalta c-nauhalta) teurastaminen surutta minulle tarjosi. Remu ja bändi ihan varmasti tiesi homman fuulaksi, sekoiluksi ja luokattomaksi konkkaukseksi, mutta he lähes ylpeilivät sillä kuinka he osasivat paskoa jok'ikisen piisin entistäkin kamalammaksi tunnistamattomaksi puuroksi. 




Siinä kohtaa kun vihkiytyneimmät Ganes-fanitkin tyyliin veikkaavat mikä piisi ehkä on kyseessä ja lavalla soitetaan parhaimmillaan kuutta eri piisiä samaan aikaan, niin alkoi valua kyyneleet ihan silkkaa vitutusta pitkin poskia. Meinaan oli kyllä typerimmin käytetyt rahat mitä olen tuohon keikkalippuun tuhlannut. Ja mie sentään olen nuorempana läyhännyt rahaa mitä pässeimpiin projekteihin. 




Kiva jos joku tuosta jotain sai irti. Minä lähinnä yhden kokemuksen minkä tiedän tulevan painajaisiini vielä kymmeniksi vuosiksi. En sano, etteikö jokainen saisi tehdä muusikkona mitä haluaa, mutta suosittelen Remua aidosti pohtimaan voisiko hän keksiä itselleen vaikkapa jonkin uuden harrastuksen ettei tarvitsi enempää sikailla ja sekoilla lavalla vain sen takia ettei kestä olla kotona eläkepäiviä rauhallisesti viettämässä. Meinaan vaan sitä, että tuo oli jotain todella järkyttävän huonoa ja kamalaa. Ja minä sentään olen sujuvasti kuunnellut Sepi Kumpulaisen keikkoja niistä aidosti tykäten, fanittanut Suomen Paskin -bändi kilpailujen finalistien voittajia ja jopa soittanut yhdessä niistä, ja katsonut noin tsiljuunan verran crustpunkbändejä ja öö-luokan blackmetalbändejä sekokäyttötiloissaan ja mikään noista ei ole lähellekään niin kamalaa kuin mitä Remulla oli perjantaina yleisölleen tarjota.




Ei mitenkään pahalla maestro, mutta nyt tarjoilitte häpeilemättä ROCK-kokemusta hakemaan tulleille triljuuna lautasellista paskaa. Olen aina rakastanut Remu musiikkiasi ja katsonut useitten eri kokoonpanojesi keikkoja ja haalinut läjäpäin äänitteitäsi kotiini ja varastoihini, mutta nyt minua aidosti hävetti että olin maksanut 25 euroa siitä hyvästä että mestari tekee itsestään narrin ja sitten vielä pellen. Jos keikka olisi myyty standup-komiikkana ja sirkusnumerona jonka ohessa esitetään räikeitä sekoilunumeroita Hurriganesin krapulapäivien kamalimpien liskoyösekoilujen hengessä, niin rahoille olisi saanut täyden vastineen. Mutta ei tuo musiikkia ollut eikä rokkia. En tiedä mitä se oli, mutta se haisi, näytti, kuulosti ja tuntui erittäin pahalle.... ja todettakoon sekin, että bändi aloitti ilmoitetusta aikataulusta selkeästi myöhässä ja lavalle viimeisenä saapui itse herra ja hidalgo Remu, joka meinasi tippua rumpuständiltä ennen kuin sille oli saanut itsensä kavuttua. Että ensin odotutetaan yleisöä ja sitten sille sekä tarjotaan lussua läpsyttelyä ja yleisöä lisäksi parjataan. Ei näin Remu, ei todellakaan näin! 




Ps. Diggaan sua ja sun musaa Remu vieläkin koska Hurriganes 4 ever, mutta tiukkaa kyllä tekee, se on pakko myöntää. 


Kaikille erittäin hyvää ja hauskaa viikonlopun loppua ja olkoot kaikkien treeni-, lenkki-, jumppa-, humppa- ja keikkakokemukset Remun perjantaista keikkaa parempia! Ei muuta kuin kaikkea hyvää kaikille! T. Krisse Tuominen.

Mie oon duggajumala(tar)



Töttöröö ja tättärää kaikki blogini äärellä toheltavat tättähäärät! Koska elämässä on muutakin kuin kuntojumppaa, kuntoilua, kävelyä, potkulautailua, urheilua, nusitaimausta ja muuta sen sellaisesta, mie kirjoitan jatkossa aina vain muustakin kuin siitä mistä olen kirjoittanut jokseenkin jo kaikkien osapuolien kyllästymiseen asti. Koska tavoitteeni ei ole pitkästyttää teitä jumppahorinoillani loputtomiin, niin vaihteeksi ihan silkkaa hömppää. Ollaos hyvätten!



Kuten otsikosta ja ingressistä voi päätellä, tässä postauksessa mennään reilusti kieli poskessa. Tai jopa kieli kuolasta valuen kolme metriä leuan alapuolella, suu lotkottaen selekosen selällään. Joskus pitää ottaa rennosti ja heittäytyä vapaalle. Ja pakko myöntää, että vaikka voisi muuta luulla, en ole maailman paras vapaalle heittäytyjä, saatika ulkona juhlimassa kävijä. Ite asiassa kaikkein parhaiten viihdyn kotona, kotikuntosalillani, varastolla, tutuilla kävelyreiteillä, luonnossa, ja tutussa turvallisessa seurassa.



Päätin kuitenkin perjantaina heittäytyä hurjaksi ja lähteä ulos. Huhhuh! Ihan Tampereen Klubille saakka. Siellä kun oli esiintymässä Remu plays Hurriganes. Itse keikkakokemuksesta kirjoittanen myöhemmin. Tällä kertaa ihkutan sitä kuinka vaihteeksi tuli bändin alkua odotellessa hieman rentouduttua karpalomehun äärellä (ei tullut juotua yhtään alkoholia koko iltana) hyvässä seurassa. Juteltua niitä näitä, moikkailtua kavereita. Oltua hanin seurassa vaihteeksi muualla kuin kotona tai salilla.



Ja olen aika tyytyväinen noihin kuviin mitä keikan alkua odotellesa tuli otettua. Hiukset kasvaneet sen verran pitkiksi, että vaikak ne olisi kuinka sykkyrällä mykkyrällä käkkärykäkkärällä, ne ovat reilusti yli hartioitten. Ja oikeastaan pidän siitä että minulla on pitkähköt hiukset ja otsiskin on rennon vallattoman pitkä.



Eipä se nuaama siihen mihkään muuttuisi vaikka olisi kuinka paljon hiusta, mutta kyllähän nuo luonnonkiharat käkkyräni sateesta märkinäkin kehystävät kivasti hiuksiani. Ymmärrän nyt hyvin miksi minua nuorempana sanottiin Charlien Enkeliksi. Onhan tuossa miun hiustyylissä jotain samaa kuin ko. poppoolla alkuperäisessä tv-sarjassa. Tosin jotenkin huolettomammalla ja hipimmällä plus rokimmalla tavalla.



Ja tykkään siitä että hiukseni näyttävät tällä hetkellä aika näyttävältä, hyvinkin vähäisellä laitolla. Ja luukki sopii miulle, oli hiukset sitten nutturalla, ponnarilla, palmikolla taikka auki. Tai oli yllä sitten bändipaitoja ja farkut, legginsit hame ja toppi, taikka vaikka mekko, neulepaita ja koristeelliset kengät.



Kivaa on myös että uudet silmälasini sopivat hiusteni luonnolliseen väriin ja miun pukeutumistyyliin. Apina siis näyttää vaihteeksi yllättävän älykkäältä ja tyylikkäältä yksilöltä. Ei muuta kuin erittäin hubaisat ja habaisat sunnuntait teillekin! T. Krisse Tuominen.

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Tykkään kävellä

Tervehdys rakkaat blogini lukijat ja muut mukavat nettimaailman mukavat inehmot!



Perjantaina tuli kävelyä ja ajoittaista potkulautailua rontti 8 kilometriä päivällä. Lisäksi illalla rontti 4 kilometriä kävelyä. Yhteensä siis reilu 12 kilometriä.



Tänään tuli potkulautailtua ja käveltyä yli 10 kilometriä. Kumpanakin päivänä ollut kivasti ylämäkeä reiteissä. Siitä tykkään. Yhteensä tälle viikolle kävelyjä ja potkulautailtujakin kilometrejä tulee kivasti. Ei ollenkaan niin paljon kuin mitä vaikka edellisvuosina on ollut kun tässä ollut lähes vuoden verran loukkaantumis-, kuntouttamis-, eri loukkaantuminen-, lisää kuntoutusta- ja sairaslomakautta, niin ei lonkka ja iso pakaralihas kestä vielä ihan sitä määrää mitä aiemmin, mutta alkaa olla jo kuitenkin kilometrejä sen verran että en koe itseäni ihan sohvalla pieriksäjksi pelkästään.




Ei ole tullut kauheasti yleensä merkkailtua kävelymääriä blogiini, mutta useampi blogini lukija on ollut kiinnostunut tallustelumääristäni, niin olen pikkuhiljaa alkanut niitäkin ajoittain laskemaan
ja merkkailemaan. Todettakoon tässä se että minulla on yleensä repussa aika paljon tavaraa ja tänään sekä repussa lastia että käsissä kannettavaa. Haudatkin tuli tänään laitettua. Siinäkin tuli kivaa hyötyliikuntaa kun sukuhautoja hoidin jälleen. Mutta eipä tässä tämän enempää tästä aiheesta. Huomiseen! Silloin luvassa vaffajumppaa ja yhteistreenejä. MUKAVIA LIIKKUMISIA! T. Krisse Tuominen.

torstai 13. kesäkuuta 2019

Torstaina mennään kyykkyyn

Torstaina mennään kyykkyyn, koska se on kivaa





Kuten edellisessä bloggauksessani (aka blögäytyksessäni aka blögäleksessä) kerroinkin, lääkärikin soitteli miulle aiemmin ja ilmoitti että miun pitäisi labrassa käydä. Päätin yhdistää samaan reissuun pankissa, elokuvaliikkeessä ja ruokakaupassa käynnin, jolloin sainkin kätevästi hyvät hyötyliikunnat kävelemällä pitkin kaupunkia, kaupungin keskustaa ja keskustan laitamia.



Eipä haitannut enää palaverin siirtyminen ensiviikolle, koska tuli tälle päivälle kuitenkin tekemistä keskustareissun muodossa. Se taasen harmitti, että kun onnistuin jo kaupungilla kulkiessani kastumaan vesisateessa, selvisi että olin kulkenut reissuni sikäli turhaan, että kyseinen verikoe plajastui sellaiseksi että se voidaan ottaa vain aamulla taikka aamupäivällä ja ilman aamulääkkeenottoa.



Koska tänäiltana sekä kyykkään että koutsina kyykytän, ei ollut järkevää että menisin odottelemaan seiskalta huomenaamulla labra-aikaa ilman ajanvarausta, joten sain ajanvarauksen huomiselle  kymmenen pintaan. Ei tartte sitten herätä vähillä unilla ja lääkkeittä labraan, ja homma etenee suht. koht. suuremmitta ketutuksitta.



Vaikka labrareissu menikin mönkään, niin pankkireissu meni aika vähällä odottamisella ja nappasin tililtä sen verran kuin sieltä tarvitsinkin, voidakseni ostaa suvun haudoille kesäkukkia. Pankissa käynnin jäläkeen moikkasin Ville Viikinkiä Matkapoikien toimiston ulkopuolella ja kävin sisäpuolella pyöräyttämässä onnenpyörää, josta voitin kotioviemisiksi karkkia.



Ville Viikingin hyvästä seurasta mie kuleksin elokuvakauppaan, johon vein vaihtotuotteina pinkan katsomiani elokuvaloita ja sain vaihtiksena kolme diggaamaani lefua. Lisäksi jäi vielä sukanvarteen hieman vaihtosummaa tuleviin leffapuodissa käymisiin.



Labrassakin käytyäni klopottelin pitkin keskustaa ja kävin Ratinassakin. Siellä ostin hiukopalaa ja hengailin niitä syöpötellen Ratinan kohtaamisaukiolla. Siellä juttelin niitä näitä ihmisten kanssa ja jolkottelin itseäni ravinneena kotiin. Kotona oli hani tehnyt ruokaa valmiiksi ja kyllä kelpasi syödä kupua täyteen. Hieman ruokalepoa ja nyt kyykkyä.



Kyykkylämpöä vallan monella kolmosen sarjalla 20 kg tanko niskassa syväkyykkyä tehden. Lisäksi hauiskääntöä tangolla, etu-, taka- ja sivureisiä (eli siis reiden loitontajat ja sisentäjät) venytellen, kiertäjäkalvosinkääntöjä tehden, rintalihasvenytellen, Zarcher-etukyykäten ja tempausta tehden 20 kg voimanostotangolla. Sitten 30 kglla Zarcher-etukyykkyä penkille istuen, stoppi ja räjähtävästi ylös stopin jälkeen ja tältä pohjalta tehden 3*5*30 kg. Samalla tavalla taaplaten 5*50 kglla Zarcher-kyykkää penkille, pysäytyksillä ja räjähtävästi ylös raudat tuoden. Bonuskarkkina 5*60 kg edellämainitulla tavalla.



Tämä kaikki edelläömainittu ilman kenkiä, sukkia, vyötä, siteitä, lämppäreitä... iteasiassa päällä vain hiuspampula, uuden silmäklasit ja boxeripikkarit. Erittäin raakaa varusteetonta rawnostoa siis. Oman kotisalin etuja siis. Abenaluolassa kelepoo pelmustella ja rauta kulkee. Tällä kertaa kinkereitä rytmitti seuraavien artistien musisointi: Three Ounces of Nothingness, Harakiri For The Sky, Fall of Efrafa, Powertrip, NILE, EMPEROR.



Etukyykkyjen jälkeen takakyykkyä. 5*60 kg takakyykkyä tuolille, stopilla vauhdittomaksi ja vauhdilla pohjilta räjähtävästi ampaisten. Kumma juttu, että kuvissa hiki helmeilee näillä keleillä huhkiessa. On se jännä, hyvin jännä ja erityisen hassu juttu.


3*67,5 kglla sumokyykkyä kisasyvyyttä syvemmälle ja paussin jälkeen kasvavalla vauhdilla kiihdyttäen ylös. 3*75 kglla sumokyykkyä, joista yksi penkkiä hipaisten ja kaksi penkin istuinta alemmalle syvyyteen mennen. Kyykyn pohjilta kunnolla pakaroilla pukaten lantiota vieden eteen. Rentoa ilman nuzintaa tämä önn.



1*85 kglla kisasyvyyteen tarkoituksellisen hitaasti alas ja aika nopeasti ylös nimenomaan lantiolla pukaten etteen ja ylös. 1*95 kg sumokyykkynä erittäin löysästi laitetuilla MyProteinin ohuilla treenisiteillä, jotka sopivat hyvin kevyeeseen treeniin, vammautumisen jälkeen tai todella pieneksi tueksi kireimmilläänkin. Hitaasti alas ja pienen paussin jälkeen suht. nopeasti ylös. Melkeinhän tämä jo bodauksesta käy tällainen kun menee sen verran paljon lihakselle. Hih.




2*105 kg polvisiteillä. Ei mitään nättiä todellakaan, mutta tulipa nyt tehtyä. 1*115 kg polvisiteillä tarkoituksellisen rauhallisesti alasmenolla ja nyt tuli erittäin vauhdikkaasti ylöstulo, lähes pomppaamalla.  Aika jees reeni näin väsyneenä illalla, kun fiilis on kaikkea muuta kuin huipussaan.


Vasen pakara se hieman juntturoi eikä oo yhtään ilahtunut kyykkäilyistä, mutta muutoinhan sen kanssa voi elää ja jumppailla jokseenkin normaalisti. Siis jokseenkin normaalisti miun skaalalla. Jumpan lopuksi lisää venyttelyitä ja hieman vastuskumijumppaa. Oispa tuon aikansa huonomminkin käyttää. Heh. Hyviä treenihetkiä! T. Krisse Tuominen.