Krisse Tuomisen Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa

Silmienne alla levittäytyvä teksti on osa paljon suurempaa kokonaisuutta, joka aikoinaan alkoi  tästä . Jatkui  täällä ,  täällä  ja  täällä . Jatkui yhä vain  täällä  ja  täälläkin . Sama homma jatkui  tuolla  ja  tuolla ,  tuolla ,  tuolla , tuolla  ja tuollakin .  Lisäjatkot ovat jo teini-ikäisten mutanttininja-pizzahirmujen supersalaisen järjestön pohdinnan alla .  Sivunijailut ovat myös rönsyilleet jo muihin viemäristöihin, jotka etsikööt he, jotka ovat riittävän innokkaalla seikkailumielellä.  Omaa juhannuskivaa teini-ikäisten mutantti-pizzaninjojen kanssa Tuli raijattua Pingun luo juhannusviihteeksi Pingwin (juttua aiemmin blogissani mm. täällä ), Magic Hill ( täällä ja ennen kaikkea täällä ) Vampyyrijuhlat, Teenage Mutant Ninja Turtles -Kimble, ja Pirates -Kimble. Näitä sitten tutkittiin pelihaluhousut jalassa, että mitä nämä ovat ja mitä pelattaisiin tänään. Vampyyrijuhlat on nerokkaan simppel...

Uuu jea, kyä lähtee! Aurinko paahtanut melkoisesti koko tähäna astisen heinäkuun sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti. Vasta viisi päivää mennyt ja blogissani on peräti 514 käyntiä. Blogini on myös 11. sijalla Liikunta- ja urheilublogien kategoriassa Blogit.fi -palvelun listassa. Onhan se vallan hyvin tällaisen nelikymppisen waffailevan voimatädin blogiksi. Etenkin, kun olin melko pitkään aika satunnaiseti bloggaava.  Olen myös saanut blogistani paljon kehuja somessa, foorumeilla, ja kasvokkain. Selvästikin tällainen jumppa- ja urheilu-, rooli- ja lautapeli- ja urheilubloggaus erinäisellä filosofisella pohdinnalla, on toimiva kokonaisuus. Kiva juttu. En ole tästä varsinaisesti pahoillani, että porukka tykkää. 👸 Sen lisäksi, että blogillani menee hyvin, koen että minulla laajemminkin menee kivasti. Tappokeleistä huolimatta olen jaksanut liikkua ja liikututtaa. Olen ollut vallan ahkera lukemaan ja kirjoittamaan. Jaksanut pelata melkoisia aikataulusykerösäkeröselvittäjäisiä onn...

Oikein mainiota kesää kaikille! Juhannuksena kokoonnuimme pienellä porukalla viettämään mukavaa juhannusta selvinpäin. Kävellen, rupatellen, syöden, limuja ja vissyä juoden, naureskellen, musiikkia kuunnellen ja lautapelejä pelaten. Lainasin etukäteen Sampolasta kirjaston puolelta muutaman lautapelin Juhannustelua vasrten. Yksi näistä oli Afrikan Tähden suunnittelijan uudempi jatko-osa-peli, Inkan Aarre. Näillä polttavan kuumilla ennätyshellekeleillä ei vaadi kauheasti mielikuvitusta, kuvitella matkaavansa kuumassa Etelä-Amerikassa. Tai Afrikan mantereella. Afrikan Tähti oli meille kaikille tuttu, kuten varmaan lähes kaikille suomalaisille lautapelaajille. Inkan Aarretta meistä ei ollut kukaan aiemmin pelannut. Päätimme siis kokeilla, millaista on pelata Inkan Aarretta. Inkan Aarre on Afrikan Tähden suunnittelijan tekemä uudempi peli. Käytännössä, jos osaat pelata Afrikan Tähteä, osaat pelata Inkan Aarretta. Afrikan Tähti lautoineen sijoittuu Afrikan mantereelle ja Inkan aarre Etelä-Am...

Hello, You fine RPG-playing folks there! The Murder Hobo tro(u)pe in RPGs As some of you, fine people, may know, to some people a murder hobo-playing style in roleplaying games is "the thing". Or at least, a meaningful style in the genre. And, to my own amazement, to some good people out there, it is the only "true" style to play. To those people who are not familiar with the term, I open it up a bit. There really isn't a 100% consensus on what murder hobo style really is. But in any way you put it, it essentially means playing in the (aggressive) manner where looting and killing innocent people is a primal way to "interact" with the gaming world.  So basically, the classic murder hobo style is gaming world equivalent to the style of Christopher Columbus and other  conquistador s and how they reacted to other people in the real world on their "adventures". Not in so morally or ethically good way. And nothing cool about it, in my honest opinio...

 Hyvää perjantaita kaikille Perjantaina on tullut aamusta asti kirjoitettua, luettua, pelattua aikataulubingosirkusta, viestiteltyä röi- ja vapaa-ajan asioissa. Lähikaupasta hain Pepsi Maxia ja polkaisin Sampolassa käymään.  Kirjasto, ahh, mikä antoisa aarreaitta   Sampolassa noukin varaushyllystä mukavan määrän pelejä ja kirjoja. Niitten lisäksi noukkaisin Duudsonien tylsyydentappoteoksen peli- ja liikuntakategorian hyllystä. Lainattuani kirjat datailin tovin pikakoneella, jonka jälkeen polkaisin pyörälläni kotiin.  Tovin aikaa ehdin ihailla lainaamiani teoksia, kun piti jo rientää Ratinaan. Ratinassa apteekkiin ja apteekista Lidliin. Oli kyllä tunkua ihan liian paljon makuuni. Ostosten jälkeen reippaasti filtsulla kotio. Täällä on sitten tullut pohdiskeltua päivän uutisia, ja tullut tutustuttua lisää, sekä tänään että aiemmin lainaamiini kirjoihin ja peleihin. Otavan TAITO+TIETO - kirja-sarjassa 1984 julkaistu KAPTEENI FLINTIN AARRE JA MUITA PELEJÄ kirja (kuvassa a...

 Erittäin mukavaa ja viksua päivää kaikille  Pari blogautusta sitten, kerroin pinkasta kirjoja, joista yksi oli LÖYDÄ LAUTAPELIT (kuvissa alempana ), josta sanailen tässä vähän lisää. Kirja on todella monipuolinen ja siinä on viihdyttävässä muodossa osattu tuoda esille lautapeliharrastusta, ja esitellä hyvin kortti-, keräily-, miniatyyri-, strategia- ja roolipelien historiaa, kehitystä, suunnittelua ja pelikulttuuria.  Esittelyitä on jaoteltu eri osuuksiin pelien aiheen, tyylin, historiallisuuden ja merkittävyydenkin mukaan. Tällä tavalla voi upota vaikka syventymään pakanrakentamispeleihin, taikka roolipelien historiaan, merkitykseen ja nykyaikaan, eikä tarvitse lukea kirjaa alusta loppuun. Loppujen lopuksi, loikkimalla kiinnostavasta jutusta toiseen ja lukemalla sieltä täältä, tulin lukeneeksi lopulta koko kirjan. Päätin lukea kirjan vielä lisäksi alusta loppuun ja tykkäsin lukukokemuksesta kummallakin tavalla nautittuna erittäin paljon.  Kirjaan on mahdutettu palj...

 Riemuisaa ja lukurikasta päivää teillekin!  Avantouinti ja muu talvisempi liikunta voi olla varsin kivaa puuhaaa. Etenkin erinomaisessa seurassa. Olen silti vallan tyytyväinen siitä että Suomessa on jonkinmoinen kesä. Ja, että uimassa voi käydä uimarannalla. Ja ettei riisumiseen ja pukeutumiseen mene joka kerta noin kahta ja puolta vuotta per kerta. Silleen ihanan kivaa ja käytännöllistä. Nääs.  Kun ihtensä muumioittamiseen ja anti-muumioittamiseen ei mene turhan paljon aikaa, jää lisää aikaa kivalle. Omassa tapauksessa se jokin kiva on ollut kirjojen lukeminen. Koska olen tietokirjanörtti, joka rakastaa pelejä, on luonnollisesti tullut raijattua kirjastosta "muutama" pelikirja kera teosten jotka kertovat peleistä.  ULTIMA THULE (KTS. Kuva alla) on tuttu teos jo sen julkaisuvuodelta, 1999, ja olen siitä myös tainnut blogiini aiemminkin sanailla. Etenkin kun tuo Kalevalan taruja pelimaailmansa historiana ja runoja loitsuteksteinä sisältävä viikinkiaikaan sijoittuva r...