Krisse Tuomisen Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa

 ...Kuoleman puutarha Jotenkin kummasti sitä yli nelikymppisenä, radikaalin sydämen vajaatoiminnan omaavana, erittäin vakavaoireisen astman (plus liitännäisvaivat, kuten astmaattinen nuha pysyvänä vaivana) kuormittamana, kroonisena kipupotilaana, IBS:n omaavana, ja muuten vain äärimmäisen terveyden ja kauneuden perikuvana, sitä kokee aika vahvasti elämän(sä) rajallisuuden. Ei jostain kumman syystä, oikein pääse syntymään illuusioita omasta rehtymättömyydestä taikka kuolemattomuudestaan. Sitä kun  kirjaimellisesti tuntee vahvasti elävänsä enemmän tai vähemmän extra bonus life -pohjalta. No, onpa ainakin oppinut ottamaan paljon irti huonoistakin päivistä, joita meillä kaikilla vääjämättä on murskaavan suuri määrä koettavanamme. Tietty angsti, vitutus, turhautuneisuus, krooninen uupumus ja väsymys, kuuluu myös toki pakettiin. Ei optimaationa, vaan defaultina. Näin pelitermein todeten, jälleen. Lisäksi elämän ja ajan rajallisuus ja kuoleman läheisyys ovat asioita, joitten kanssa n...

 Uuuuu jea, taas mennään!  Syyskuu on saapunut taas nurkkaan väijymään lähtölupaansa tulla ja laittaa väriskaalan uusiksi. Tiputtamaan lehdet puista niskaan ja roimimaan vettä ja räntää taivaan täydeltä. Samalla tarmolla saapuu myös syntymäpäiväni. Tällä kertaa vuorossa on 42. vuosi, josta saan erinomaisen syyn juhlia teemalla 42. Sci-Fi-nörtit tietää. Jauzaaah!  Uuden syksyn ja uuden aikakauden kunniaksi, olen tehnyt pikkuhiljaa uudistuksia näitten blogisivujen suhteen. Coming Through RPGs - julkaisulabelini sivuja olen päivittänyt täällä jo useasti. Lisännyt niille lisää infoa julkaistuista roolipelituotteistani ja julkaisimoni tyyliin sopivampia kuvia. Seuraavaksi minun pitäisi uudistaa blogin infosivuja, linkkisivuja yms. - tietosivuja, joitten tyyli ja sisältö ei ole pysynyt ajantasaisena.  Hommaa on piisannut myös siinä että olen tehnyt uudenlaisia mainosflaijereita blogista digisti (some) tiedottamiseen. Näitä mainoslipareita on useampi tässä teidän silmäinne ...

Maanantaita rakkaat lukijat Maanantai-amulla heräsin ajoissa paaston jälkeen tavallistakin iloisempana. Join veden kanssa aamulääkkeeni ja ah, kuinka namilta maistuikin. Oli aika pakata kimpsut ja kampsut, pukeutua ihmisstandardien mukaisiin vaatteisiin ja lähteä siirtymään kohti neuloja ja verenottopurkkeja. Reippaasti ihanassa aamusumussa pyöräilin keskustaan laboratorioon. Fillari parkkiin ja lukkoon. Kädet desinfioiden ja labran tiloihin. Labran eteisestä meikäabena seikkailin itsensä sankarin elkein oikeaan koppiin istumaan ja olin rohkeasti neulatyynynä.  Labrassakäynnin jälkeen kävelin alakerran Köö-ketjun kaubamajaan ostamaan aamiaista. Kaupasta löytyi hyvin ruokarajoitteilleni sopivaa mättöä. Suklaa-vegaani-rahka-settiä, mustikkavegerjugua, kunnon salaattia alessa, jne... Niin, ja tietenkin Jumalten ja Sankarten juommoo, elj Pepsin Mäxiä.  Kauppareissun jälkeen olinkaikessa rauhassa lepäilemässä mukavassa hengailupaikassa. Oli mukava olla ollakseen ja vetää henkeä kes...

  Hyvää torstaita kaikille  Tänään torstaina heräsin suhteellisen leväneenä. Kunhan aamurituaalini olivat tehty ja olin tehnyt aikani röihommia kirjoitellen, pyöräilin Ratinaan. Ratinassa kuljin apteekkiin ja apteekista menin Lidliin. Lidlistä fillaroin Oswaldille Pingunaarioon.  Aikani oleiltuani Oswaldin pinguisessa seurassa, siirryin reippaasti pyöräillen sateessa takaisin kotoisaan abenaluolaani.  Abenatarhassa oli luvassa päivän ohjelmassa tässä kohtaa röi ja syöming. Viideltä Minna ystävällisesti raptorinappasi meidät sateiselta parkkikselta  raptoribiilillään. Kuljimme Nekalan kirjastosa a poikkeamaan. Tämän jälkeen kulkeuduimme Hh Gymille treenung. Treeneissä tuli mm. soutulaitteella soudettua, juoksumatolla käveltyä, kuntöpyöräiltyä, jajalkaprässissä prässäiltyä 180 kg asti. Lisäksi treenautin poppootamme.  Tuli myös muuten testattua erästä humoröösiä roolileikillistä seuraleikkiä mitä olen työstänyt Parempia Ruumiita lehden toista numeroa varten. ...

Maastavetoa ja muuta mukavata  Keskiviikkona treenasimme koutsittavani Tiim Aappenan Minnan kanssa ja hauskaa oli jälleen kerran. Alkulämmöiksi ja alkutreeneiksi vedimme köydellä lisäpainolastattua voimakelkkaa erilaisilla vetotekniikoilla, paikoillamme ollen seisaaltaan ja istuen, liikkuen etu- ja takaperin... ja koska oli oli oikein hauskaa, niin vedimme lisäksi kelkalla toisiamme sen kyydissä, vuorotellen. Oli erittäin hauskaa se. Kelkkailun jälkeen, kun oli lämpö päällä ja hiki virtasi kuin vesi Tonavassa kevättulvien aikaan, niin löimme urakalla päärynäpallo-reaktiopalloa. Tekniikkanyrkkeily yhdellä kädellä vuorotellen kättä ja välillä siirtyen kahdella kädellä vuoroin lyömään, on vallan hyvää settiä ihan voimanostajalle, tai ylipäätään voimailijalle. Kehittyy koordinaatio, silmä-käsi-hallinta ja vahingossa vaikka saa jonkinlaista liikkuvuuttakin kroppaansa. sivutuotteena Nyrkkeilypallon "läpsinnän" jälkeen harrastimme vastuskumilla kera erikoiskah...

Toissapäivänä penkkasin ja eilen tein maastavetoa. Ny on veto poissa. Olen lähinnä jaksanut herätä, syödä, venytellä, tehdä liikkuvuusjumppaa, hakea limppaa kaupasta ja antaa hanille läheisyyttä. Laiska sunnuntai . Treenin, ravinnon, venyttelyn ja lihashuollon lisäksi tärkeää onkin nukkuminen, lepääminen ja rentoutuminen. Ja sitä osastoa nautitaan sitten tänään. Ensiviikko on työn ja toiminnan täyteinen, niin olisi harvinaisen typerää huheltaa ja kohkata tännään kauhiasti, kun huomenna aamulla työt tekijäänsä odottaa. Olen ottanut lunkisti, pusutellut hanin kanssa, järjestellyt kämppää, pyykännyt, makoillut, purkanut erinäisiä asioita osiin, tehnyt olemassaolevista materiaaleista kierrätyksen hengessä siirreltävien äänivaimennettujen  mavelaattojen prototyypit testattaviksi ensiviikon treeneihin, testaillut eri osasien ja materiaalien toimivuutta erinäisiä teeseitse -projektejani varten. Eli juuri sellaista kivaa pikkuväkräilyä mikä juuri minusta on mukavaa rentoa ja r...

Perjantai-illat voi viettää monin tavoin ja monin tavoin niitä on tullut vietettyä elämän aikana. Tänään perjantai-iltaa on vietetty hanin kanssa kotisalilla rattoisasti aikaa viettämällä penkkipunnerruksen ja sen apuliikkeitten parissa. Ensin venyttelin, järjestelin nostopaikkaa ja tein liikkuvuusliikkeitä mitä saanut pinkan fyssarilta selän ja lantion kuntoutumisen edistämiseksi. Ja sitten vaihdoin arkiasusta penkkausasuun.   Koska tauon jälkeen pikkuraudalkin penkkaaminen on yhtä juhlaa, laitoin sitten juhlatopin ja minihameen penkkausjuhla-asuksi. Se o perjantai nyt -penkkiperjantai! Lajilämpönä tein penkkipunnerrusta pelkällä 20 kg:n tangolla kolmesti. Kolmosena 30 kg, 40 kg, 50 kg ja ykköset 60 kglla ja 70 kglla. Huimaa nousua selän revähdyksen ja kyljen venähdyksen jälkeen. Kolmas viikko kun tässä nyt jotain höntsätään. Eihän toi selkä mikään normaali ole, mutta alkaa selkeästikin kestämään arjessa monia asioita taas ja voi penkata jollain muullakin k...

Tervehdys oi rakas blogimaailman julkinen päiväkirjani! Tervehdys rakas blogini lukija! Tervehdys blogger.com ja blogit.fi -palvelut ja palvelimet että pidätte mukavasti syvyyksissänne meikäaabbenan höpsististä blogia. Ja kiitoksia aivot, kädet, silmät, somet, jne., että toimitte yhdessä ja erikseen niin mainiosti että pystyn kirjoittamaan tekstiä blogiini, ja ylipäätään toimimaan elämässäni. Kiitoksia selkä, polvet, nilkka, jne. että olette taas kuntoutuneet niin mukavasti, että kannatte minun painoni, kuljetatte minua eteenpäin ja mahdollistatte jumppaamisen ja nyt jo jonkinlaisen miedon voimailemisen. Kiitoksia Luoja, ystävät, maailmankaikkeus kaikesta! <3 Pus, nös, hal ja paij! <3 Keskiviikkona tuli mm. tehtyä etänä paperihommia, järjesteltyä kämppää, roudittua tavaraa, palaveerattua, ja käytyä hanin kanssa Vapriikissa sekä Pelimuseossa että Roolipelinäyttelyssä. Roolipelinäyttelyssä oli paljon tuttuja pelejä -80- ja -90-luvuilta ja tältä vuosituhannelta ja...

Oli kyllä hienoa, kun eilen pystyi taas penkkaamaan. Erittäin pienillä painoilla, mutta kuitenkin. Pääasia, että voi ja saa penkata ja kroppa kesti muullakin kuin 8,5 kg tangolla tekemisen. Peräti 20 kg voimanostotangolla penkkasin. Voi sitä autuutta ja hurmaa! ;-) Miulle rakkaus rautaan on ollut jo pienestä pitäen tärkeä osa elämää. Jos ei nyt aina keskiössä tai edes elämän tukena, niin tärkeänä osana elämää, josta ei ole luovuttu tai pidetty taukoa kuin pakon edessä, esim. keuhkokuumeessa sairaalapedissä tahi loukkaantumisten yhteydessä lääkärin kieltämänä. En ole kuitenkaan koskaan ollut mikään suuri salilla käymisen ystävä. Enkä etenkään kaupallisten (ketju)salien innokas asiakas, vaan olen treenannut todella paljon omassa, kamujen, naapurien yms. kotisaleilla, kaveri- ja harrastajaporukoitten omilla vintti-, sikala-, tallinylis-saleilla, tai karuilla taloyhtiöitten tai vanhakantaisten liikuntahallien ja urheiluseurojen hien-, pierun ja oksennuksen hajuisilla saleilla. ...