Roolipelaten sydämellisesti, eteenpäin kerien ja rullaten

Moikka moi kaikki lukijat! 😇

Katkaisen bloggaushiljaisuuteni, toteamalla ensialkuun, että olen sekä hengissä että 40-vuotias. Jesh! Toisekseen ilmoitan, että on erittäin hienoa olla yhä elossa! Kolmannekseen informoin, että tämänkertainen bloggaukseni on peliporukkamme roolipelisessioistamme. Neljännekseen, tunnustan, että saattaa tässä bloggauksessa olla vähän muutakin mukana.

Sydänsairaalan pihalla pyörätuolissa

Torstaina kotosalla juhlistimme synttäreitäni. Kakkua ja viksua seuraa. Jesh! Emme roolipelanneet mutta leikittelimme ajatusleikkejä ja puhuimme kivoja. Muutenkin oli hyvät buugit. Kiitti kummallekin jotka tuolloin tulivat ja juhlistivat!

Perjantainen 28.9. pelisessiomme peruuntui, koska yksi aktiivipelaajista oli flunssainen ja minä ihan itte lojuin Acutan sydänseurantaryhmässä päivän, josta illaksi kiikuttivat minut Sydänsairaalan valvontaosastolle... Viikonloppu ja pitkälle seuraavaa viikkoa menikin sitten Sydänsairaalassa. Eloa eletään sitten nyt hissukseen kaikessa rauhassa. Totutellen uuteen elämään ja uusiin lääkityksiin.

Claymore näyttää suunnan ja Kalashnikov soi! 

Perjantaina 04. syyskuuta ei ollut maailman paras olo, vuaan onko tuo ny mikään ihme täsä tilanteesa? Menin hyvisä ajoin Fantasiapeleihin kikkailemaan pelipöytää kondikseen. Henkilökunnalle erityisen paljon kiitoksia ihanasta palvelusta ja asiallisuudesta. Ja tsemppauksesta. 

Ylävasemmassa nurkassa CP -teos minkä ihtelleni lahjakortilla hankin

Frendini Simon antamalla lahjakortilla annoin itselleni lahjaksi lisää Claymoren numeroita ja Cyberpunkiin tuikitärkeän lähdeteoksen. Paikalle päksähti pari nimeltämainitsematonta henkilöä, joitten vuoksi kauppaan tulin nimenomaan pelaamaan. Hani jäi lepäämään kotiin noihin aikoihin. Pari pelaamaan tullutta sitten ilmoitti kovaan ääneen että eivät pelaakaan. Joka tosin muuttui että voisikin pelata. Minua haukuttiin pystyyn ja pelisysteemiäni. Ostivat minulle sentään lahjaksi yhden Claymore -lehden. Wupiduu! 

Tässä todettakoon, että kumpikaan pelipöydän vänkyjä ei ole tervetullut pelipöytääni tai seuraani muutoinkaan.  Toivon etten olisi koskaan tutustunut kumpaankaan. Joku roti, nääs. Onneksi Hani tuli paikalle pelastamaan tilannetta. Vingutimme visaa ja lahjoin itseäni lisää. Myymälän henkilökunta suositteli käymään tutustumassa lähistöllä olevaan LateGamen pelikabinettiin. Ja wau mikä paikka! <3 Pisteitä myös immeiselle, joka toi D&D:n4. edikan  kirjaboxin meikälle pelipöytään. Niistä on iloa kyä sakillemme. Nam!

Jos perjantai oli ennyt vähän niinkö peiton alle ja pipariksi, niin lauantai oli täyttä stimangia! Lauantaina 05.09. Bar & Cafe LateGamessa kokoonnuimme juhlimaan miun elossa oloa ja 40 v synttäriä. Ei voi muuta sanoa kuin, että oli ihan parhautta kaikinpuolin!  Porukkaa lipui hyvin paikalle ja pelitila osoittautui vielä upeammaksi kuin perjantaina pikaisesti tarkasteltuna. Aluksi minua lahjottiin ja tilattiin juomaa ja ruokaa ja pähkäiltiin hahmoja pelaajille.

Kun hahmoja valmistui juttelun ohessa miulle, hanilleni, kamulleni R:lle ja S:lle, ja kansa valitsi hahmojaan kuvastavan miniatyyrin miun valikoimista, kävimme läpi pöydässä eri hahmoja, jotta pelaajilla ja miulla olisi jonkinlainen käsitys siitä millainen katras oli käytettävissä sessiossamme.

Asetin pöydälle kuvassa olevan kartanpalasen sen kummoisemmin sitä selittämättä. Kerroin että olette jokainen, toisistanne tietämättä päätyneet/kulkeutuneet/imeytyneet tämmöiseen paikkaan, ja alatte juuri hahmottaa ympäristöänne. Kysyin toki klassisen: "mitä teette?" -kysymyksen. Ja sitä äksöniähän sitten tarjoiltiin pelaajien ja pelihahmojen alkusenteistä alkaen.

Tällä kertaa meillä oli koossa poppoo, jossa oli kahdella jalalla kulkeva koira-susi, kohtuullisen eksentrisesti pukeutunut psykopaattinen psykologi, kaikissa galakseissa tunnettu lännensank.. sekoilija, ja erityislahjoilla varustettu puutarhan kastelija, joka pystyi leijumaan ilmassa ja tuottamaan jaloistaan vesisuihkua.Varsinainen sankaripoppoo mitä parhaimmasta päästä. Ja hupia piisasi!

Hetken avaruusaluksessa pörrättyään heeroksemme, tulivat kaikki tavalla tai toisella imaistuksi teleporttereilla Galaksein väliseen Puoljmatkan Puaarj:iin. Väkemme tutustuivat hyvin nopeasti paikan henkilökuntaan, siivoojarobotteja myöten. Portsariakin toki tarvittiin ja teleportteri, käytettynä Klingoneilta hankittu (tietenkin), temppuili ja puski väkeä lisää puaariin.

Kun hahmomme olivat ehtineet tehdä avaruuspuaarissa kaikenmuaailman tekoja, saapuivat pelipöytään pohojammaan vahvistuksemme Suwi ja Masaaah. Heitä nyt näin leikkisästi kutsukaamme. Nam. Lahjoja saatuani, lisää syöpöttelyä tilattuamme, Suwi kikkaili ihtelleen esimerkkihahmostani ihtelleen erittäin moiskiksen hahmon. Masandeeros vetäisi itelleen heeroksen, ja hienon sankarin tekikin hän. Jesh.

Suwi pelasi puska-puu-lonkero-oksa-olentoa, jolla oli erityiskykynä imeä nopeasti nesteitä. Masanderos pelasi eläväistä venäläistaustaista urheilullisesti pukeutunutta mimmiä, jolla meininkiä tuntui riittävän muillekin. Suwi ei ollut roolipelejä pelannut koskaan ja Masalla oli pelaamisistaan aikaa, mutta kumpikin ui systeemiini, maailmaani ja seikkailuumme kuin natiivit parhaille kutupaikoille.

Olin ajatellut että poppoo sujuvasti siirtyisi galaksien puolimatkan baarista puies, vaan poppoo ei tarttunut yhteenkään täkyyni, vaan vietti erittäin villiä liskojen yötä baarissa, iski toisiaan ja taikakääpiötä ja taikarääpiötä. Osa porukasta joi lisko-olutta ja liskovodkaa ja poppoota muuttui juoman myötä enemmän tai vähemmän liskoiksi. Ja väen välillä oli monenlaista läheisyyttä. Meni se ilta nauraen noinkin. Tästä on hauska jatkaa sitten joskus taas... Kiitoksia pelaajille! Pelaamisiin!!!

Ps. Sunnuntaina juhlistimma pienesti gluteenittoman mutakakun, limun, naurun, rupastelun, saunonnan, ja roolipeleistä- ja roolileikeistä puhumisen merkeissä. Terkkui taas sinne Kissalan suuntaan. Mosh!