Monenlaista seikkailu- ja roolipelaamista on merikin pullollaan

Näköelimienne alle levittäytyvä tekstivirta on osa suurempaa kokonaisuutta. Tarinointi alkoi tästä. Jatkui täällä, täällä ja täällä. Jatkui yhä vain täällä ja täälläkin. Sama homma jatkui tuolla ja tuollakin. Lisäjatkot ovat jo tiukasti polskimassa merissä ja marinoitumassa korallienkatkuisissa vesissä.

Jännittävää polskintaa

Ecco the Dolphin on ystävien kesken usein "se Flipper-" tai "Free Willy -peli" ja ko. sarjan ja elokuvan vanavedessä Eccokin polski itsensä suosioon. Sittemmin myös nostalgiannälkäisten pelaajien sydämiin. Pelihän sisältyy Sega Genesis Minin mukana tulevaan pelivalikoimaan. Peli on myös Sonic's Ultimate Genesis Collection pelikokoelman osana. Kyseinen kokoelma on saatavilla Xbox 360 ja PlayStation 3 -konsoleille. Xbox 360-kotikonsolini kautta imuttelin Ecco the Dolphin -pelin demoversion Xbox Live Arcadesta, johon peli julkaistiin elokuun 15. päivä, vuonna 2007. Toisin sanoen, jos ei halua etsiä Sega Megadriven tai Playstation kakkosen Ecco the Dolphinia naftaliinista tahi kirpparien valikoimista, on peli kyllä saatavilla monessa muodossa.


Ecco the Dolphin on erittäin legendaarinen ja monin tavoin omalaatuinen videopeli(sarja). Genreltään se on tyylejä yhdistävä, ollen toimintaseikkailupeli. Pelin grafiikka on ollut 1992-1993 Sega Mega Drivelle ilmestyessään vallan hienoa ja rajoja rikkovaa. Mielestäni pelin visuaalinen ilme on yhä vallan nättiä tyylilajissaan. Eri tasoissa olevat taustat ja muut maastot ovat kivan näköisiä. Delfiinit ja muut merenelävät ovat täysin tunnistettavia ja lisäksi vekkulimaisia näkyjä. Animaatiot ovat vähintäänkin kohtuullisia ja osa delfiinien pompuista näyttävät kyllä oikein kivoilta. Kenttäsuunnittelu on pitemmän päälle itseään toistavaa, mutta etenkin pienemmissä annoksissa satunnaisemmin pelattuna ihan kivan viihdyttävää. Musiikki ja osa ääniefekteistä ovat hieman hermoille käyvän kökköjä, mutta toisaalta aika suloisen hellyttäviä. 

Pelin tarinassa on ripaus kantaaottavuutta, hieman fantasiaelementtejä ja melkoisesti jänniä käänteitä. Ecco the Dolphinissa on hyödynnetty ihan oikeitten delfiinien lajikäyttäytymistä jonkin verran sekä pelin mekaniikassa että tarinan kuljetuksessa. Hahmolla voi kommunikoida muitten delfiinien kanssa ja kaikuluodata aluetta. Myös esineitten käyttö tapahtuu ultraäänillä ja kaikuluotauksella. Happea pitää haukkoa välillä joko pinnalla taikka happitaskussa. Syödäkin pitää välillä ja se tapahtuu syöksähtämällä nopeasti kohti kalaparvea. Eli pelin delfiini on osattu luoda pingviinimäiseksi ja hyödyntää lajityypillisiä ominaisuuksia ja tarpeita pelillisesti. Tämä tuo tietenkin hahmoon lisää persoonallisuutta ja samaistuttavuutta. Minulle tämä on ainakin Eccossa ollut oikein kiva asia. Harvassa pelissä kun pääsee kulkemaan delfiininä. Ja etenkin delfiinimäisellä delfiinillä, joka ei ole vain graafinen kuori taas yhdelle söpölle tasoloikka-söpsyläiselle.

Pelin ei-niin-järin-hyvin-hanskassa-pysyvä ohjattavuus, tietty leväperäisyyteen kallellaan oleva pelaajan opastamattomuus (josta toisaalta tykkäänkin), muitten delfiinien kanssa viestimisen kryptisyys (tai jännittävä mystisyys, riippuen näkökulmasta), ja eri alueitten liian suuri itseään toistavuus, pudottaa paljon pelin kokonaispisteitä. Ainakin jos peliä aikoo tahkota pitempäänkin. Pienissä määrin kasuaalisti meininkiä ihastellen, pelin on yhä vähintään mielenkiintoinen, lutuinen, jännä, hieman hauskakin, ja kiva kokemus. Yhtään pitempään ja useammin pelattaessa Eccon taika alkuu himmetä. Kasuaaliin minipelaamiseen 9/10, tosissaan pelaamiseen 7/10. Demon mitassaan koko laajuudessaan: 8/10.

*Seikkailu- ja roolipelaamisesta tarinointu jatkuu jo seuraavassa osassa... fiu, plumpsis*

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimpia blogeja (blogin koko ajalta)

Aappena päätti kisavuotensa komiasti Bullfarmilla!!!!

Kuva
Viikonloppuna oli edessä aappenan tämän vuoden viimeinen kisa. Ruhjeitta siitä selvittiin ja hengissä ollaan. Jotain hieman sain aikaiseksikin. Aappena kera pokaalin ja parin sponssipaidan.... Sunnuntaina lähdin räpiköimään akkain -90 kg sarjaan varustemaveen Bullfarmille Tatu Avola Memorial -tapahtumaan. Aloituspainona miulla oli vaatimattomasti tehdä Suomenennätys ja jatkaa siitä mahdollisesti ihan sen mukaan, miten kivut, pahoinvointi ja kuumeoireilu sallivat. Punttimimmi, Aappena, ja vaffoja urogzia... Ja niinhän siinä sitten kävi, että Aappena did it! "-90kg 150 FPO-stantard Maastanosto, naiset equip" sijaan tulee FPO-liiton ennätystilastoissa lukemaan päivityksen jälkeen 170 kg Krisse Tuominen Bullfarm 11.12.2016 eli SE tuli kipeenä, väsyneenä, ja kamalis kivuiskin.. ja ykköspystin nakkasivat miulle kouraan Tatu Avola Memorial 2016 -kisan single maven ykköselle, hyvä mie! Osallistujadiplomikin oli oikein komea ja Fastin pienessä salipussukassa sain
Lue lisää

The World's First-Ever Take the Edge is out NOW!

Kuva
  It's OUT, Proud, Loud, and Steaming Hot new TTRPG publication: the Take the Edge, issue Zero! HELLOOOOHA Fellow Amarjans! 💪😇 I have a Great Pleasure to Inform You all that the first published Take the Edge magazine is out, proud, loud, and Steaming Hot Straight Outta Oven! 👅💦 It's a fanzine that I made and published, using my personal publishing license from the Atlas Games. You can get it through the DriveThruRPG.com distributor. It is a Pay What You Want magazine and that means You can get it FREE, or pay as little or as much as you want to. The first published issue is a pre-issue introducing the magazine, giving information on the Over the Edge the 3rd Edition RPG, and giving you the guidelines on how to submit your material to be published in the forthcoming Take the Edge issues. The second issue to be published, is well on its way. The issue will be as the Issue 1.5, and it shall be the first full issue of the Take the Edge fanzine. The issue number one and
Lue lisää

Cyberpunk movies to inspire your genre gaming (plus some gaming stuff, too!)

Kuva
Cyberpunk is a cool genre of books, movies, tv-series, comics, cartoons, clothing style(s) and various types of games. As a roleplaying game moderator, who likes to make own adventures for roleplaying sessions, I find it useful to watch inspirational genre movies.... And because sharing is caring, I'll tell You  about feeeeeew movies and videos that are worth to watch... Hardware (1990) is now days considered as a some sort of cyberpunk cult b-movie classic, and it's no wonder why that is the case. It has leather, darkness, violent fights, sorrow, pain, madness, robotics, cybernetics, far-out Net -audiovisuals, certain sexyness, coolness and whole lotta F-U -Attitude. And just look at that movie poster, I mean, just look at it! Not the world's best indie-flick, but worth to watch. Max Headroom: 20 minutes into the future (1985) is a television produced Cyberpunk movie. Even with its oddicities and glumsyness, the movie achieves to tell a interesting stor
Lue lisää

Kotona leppäämässä tuaas

Kuva
Kappelilla poikkeamassa söpskänä Voe perskuta ralloo ja rämpeti rämp, meinoon että ny taas puski takaspäin kuumetta. No, ei maha muuta kuin olla ja ellee tän kanssa.ihan hissuksiin vissuksiin ja pysytellä kotosalla niin paljon kuin mahdollista. Söpönä Gorilla Wearin vaatteissa ja Salon Scissor Sisterin leikkaamissa kutreissa Joskus suhteellisen nopea paraneminen voikin näemma olla kaikkea muuta kuin lottovoitto. Nyt on liikenteessä yli 5 viikon kuumetta ja monella ollut 2-3 viikkoo kuumetta ja perään 1-2 vkoa vattakuumetta. Mie kärsin flunssan kahes vkossa jossa oli yli puoltoist vkoa kuumetta josta loppuosa oli vattakuumetta... otin iisisti, oikein varovaisesti, eka kevyt vain 37 min pitkä kevyt treeni yli 3 pvää kuumeen laskun jälkeen, välipäivä seuraavaan kevyeen treeniin... ja sitten tämän viikon tiistain a kävin yliopistolla hoitamassa asioita ja kamala kurkkukipu ilman kuumetta iski ja lepäämällähän sekin meni parempaan päin, eilen hain ruokaa koska ruokaa on haettava
Lue lisää