Hyvää Johannes Kastajan päivää ja Mittumaaria!

Tervehdys arvon juhannuskansalaiset! Toivottavasti pulssisi on rauhallinen eikä liian kiihkeä, olet hengissä ja hyvässä hengessä. Toivottavasti ei päätä jyskytä ja muutoinkin terve olo, hyvä tila ja miellyttävä olotila. Olkoon rauha, henki ja voima kanssasi näin Johannes Kastajan päivänä eli juhannuksena!

Tällä viikolla tullut pitkin viikkoa liikuttua pitkin Tampereen eri kaupunginosia ja tullut käytyä Teiskon Aitorannassakin liikkumassa ja oleskelemassa. Torstai meni pitkälti erinäisissä sosiaalisissa härdelleissä, postipakettia noutaessa ja kaupassa, niin perjantaina en liikahtanutkaan kotoa yhtään mihinkään. Olin, lepäsin ja lepuutin kipuilevaa lonkkaa ja jälleen kipuärtynyttä gluteus maximustani eli toisin sanoen persmuslihaksistoani eli tarakkaa.

Olen syönyt hummusta, riisipiirakoita, perunasalaattia, hieman kananakkeja, ja juonut kolajuomia ja lidlin apinajuomaa. Ja ihan vain kuunnellut musiikkia, pohdiskellut ja fiilistellyt ja katsonut hanin kanssa vuosia vanhan tanskalaisen keski-kesän aikaan sijoittuvan kauhuleffan. DVDltä, koska olemme dinosauruksia.

Tänään lauantaina Juhannuspäivänä on minun tarkoitus lepäillä ja rentoutua lisää, kupsutella hanini kanssa, käydä pienellä kävelylenkillä, mahdollisesti soittaa hieman kitaralla, ja ehkä pikkiriikkisen harrastaa minimalistisesti jotain etäisesti sosiaaliseen elämään viittaavaa. Pohdin tässä kun en vielä ole nukahtanut, että jos jossain kohtaa sekä nukahdettuani että herättyäni, tekisin jotain voimatreeniä. Tai sellaista hieman muistuttavaa toimintaa.

Saattaa tosin olla että Kuutamosonaatin katsominen vie voiton voimatreenistä, mutta en jaksa ottaa siitä pienintäkään stressiä, painetta saatika murheen aihetta. Mie oun kö ellun kanat laitumella silloin kun ei ole pakko tehä jottain just prikulleen tai pilkulleen. Mukavaa tällainen. Sanoisinko peräti vapauttavaa. HYVÄT JUHANNUSPÄIVÄT! T. KRISSE TUOMINEN.