Tännään miulla oli yksi elämäni parraimmista Pyhän Valentinuksen päivistä eli ystävänpäivistä. En halua millään muotoa hehkuttaa, kunhan vain totean asian tolan. Hyvvee Ystävän Päevän loppuminuutteja! <3
 |
| Pajarin pojat -näyttelyn avajaisten kutsuvierastilaisuuden alkuminuuteilla |
Nukuin aamupäivälle asti eilisen Helsingin reissun jäljiltä ja touhusin kotosalla asioita iltapäivälle asti. Iltapäivällä palautin leffat Makuuniin ja suuntasin Natural Woima & Wellnessille, jossa Marko lahjoi minnuu mukavasti ystävänpäevänä l-carnitiini ja energiajuomilla, ihan myös muillekin annettavaksi. Tulipa hieman ostoksiakin tehtyä ja puhuttua suunnitelmista urheilun saralla hyvässä hengessä.
 |
| Yksi liikuttavista avajaispuheista |
Bussilla kotosalle ja sieltä porukalla yhdessä kävelimme Vapriikkiin. Vapriikissa sitten vuaatteet narikkaan, Pommacia kouraan ja Megaforce-vitamiinijuomat pöhisemään vesilasiin ja mooonia avajaispuheita kuuntelemaan.
 |
| Pirkan pojat kuoroa esiintymässä |
Avajaispuheitten jälkeen odottamaan pelimuseon puolelle, Pajarin pojat -näyttelyyn pääsyä. Matopelin pelaamista yms. ja Pajarin poikiin tutustumaan. Tungos oli kyllä melkoinen, mutta kohteliaisuudella me kaikki mahduimme paikalle, vaikka väkeä piisasi melkoisesti koko ajan, vaikka väkeä valui uloskin päin näyttelyn jo nähtyään.
 |
| Pajarin pojat -näyttelyä |
Näyttely oli näyttävä, tunteita herättävä, monipuolinen ja henkeäsalpaavia yksityiskohtia sisältävä. Pajarin pojat ei todellakaan glorifioinut sotaa eikä tuonut rintamaelämää romantisoituna esille, vaan toi näyttelyn kohteen ja aihepiirin monipuolisesti, selkeästi ja rehellisesti esille.
 |
| Näyttävä hyvin yksityiskohtainen korsu, osana Pajarin pojat näyttelyä |
Yksi mielenkiintoinen osa näyttelyä oli korsun sisäosa, joka oli erittäin aito ja äärimmäisen pysättävä kaikessa pysäyttävyydessään runsaine yksityiskohtineen. Sota tuli todella koskettavasti ja todentuntuisesti näyttelyssäkävijän silmille. Vaikuttavaa.
 |
| Näyttelyvieraat kulkivat näyttelyssä Suomenlipun alla <3 |
Näyttelyssä ja muutenkin museokeskus Vapriikissa viipyi mielellään näyttelyitten sulkemiseen asti. Tuttujakin tuli nähtyä ja oli oikein mukava käyskennellä tutulla porukalla yhdessä kotosalle, ja keskustella näyttelyitten herättämistä tunteista.
Tunteikasta ystävänpäevvee ja kaunista kevättä! Menkää myös katsomaan Pajarin pojat! T. Krisse Tuominen.
Kommentit
Lähetä kommentti