Kävijälaskuri

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Ylpeä tekemisistään


Kamut FB-seinillään kyselleet vuoden 2018 hyviä fiiliksiä ja onnistumisen hetkiä. Paras kysymys miusta oli, että mistä olet ylpeä, mitä olet tehnyt tai saavuttanut vuonna 2018. Kirvoitti oikeasti pohdiskelemaan asiaa, ja ajattelin kirjoittaa siitä iloksenne bloggauksen.




Olen tyytyväinen mm. seuraavista asioista: pysyin hengisä jälleen yhen vuoden lisää, olen yhä yhdessä hanini kans (alkuvuodesta tulee 10 v haneiluu täyteen), miult on julkaistu jokaises vuoden numerosa Sarjariin sarjiksii ja sivumäärät kasvaa.



Keikkailin tänä vuonna peräti kolme kivaa keikkaa: 1 festari, 1 gaala, 1 kpl 100 v juhlatilaisuus. Olen onnistunut kuntoutumaan monissa asioissa etteenpäin. Ja oon jaksanut väsätä lehtihommia ja alkanut taas maalata. Oon saanut jo haalittua kesäkuulle asti aika paljon noita sarjakuva- ja kirjoitushommia ihtelleni. Ja muillekin.



Tiedän myös urheilijana monia kilpailuja, joissa kisaan vuonna 2019. Eli nykyhetki ja tulevaisuus on aikas hyvin hanskasa. Jaksoin kilpailla penkkipunnerruksessa muutamassa ei-liiton kisassa ja tein hyviä rautoja ja 2.12. FPOn +90 kg painoluokkaan tein suomenennätykseksi 110 kg penkkipunnerruksen ja 175,5 kg maastavedon voimanostossa.



Oon jaksanut hoitaa suvun hautoi. Viedä etiäppäin monia tylsiäkin projekteja, hoitanut omia ja muitten paperihommia. Tehnyt pari veistosta. Oppinnut paljon asioita ja kerrannut vanhaa. Lukenut ja kirjoittanut loputtomiin.



Johan tossa on asioita ja oon niistä ylpeä. Oon siis ukaltanut elää, ja elänyt. Eläkää tekin rohkeasti. Kohti uusia seikkailuja! Jpikaijjee moufous!   T. Krisse Tuominen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti