Post-apokalypsi-elokuvista inspiraatioapua seikkailujen kirjoittamiseen

 Seikkailun suunnitteluun paljon hedelmälihasta 

Kökköelokuvat eivät ole välttämättä viihteenä tai taiteena kovinkaan kummoisia nautintoaineita, mutta niihin on usein kätkettynä paljon materiaalia, mistä voi helposti väsätä oikein mainion herkkuaterian tarjottavaksi pelipöytään.  Siksipä tarjoilen tällä kertaa lukijoilleni pienimuotoisen pläjäyksen post-apokalypsi-dekadentti-cyber-äksönrainoja inspiraatioksi ja innoitukseksi. Innostukseksi ja avuksi juonenluontiin ennakkoluulottomille seikkailujen tekijöille, roolipelikirjoittajille, -suunnittelijoille ja -taiteilijoille, luovassa kirjoittamisessa jumittaville, ja seikkailuja pelipöytäänsä väkertäville pelinjohtajille.

Vanha roolipeliviidakon sananlasku on, että huonokin elokuvan juoni muuttuu pelipöydässä hyväksi. Tai että yhdessä luotu tuttuja elementtejä sisältävä rosoisempikin seikkailu tuntuu ihan erilailla omalta ja kivalta kuin sisäsiisti valmisseikkailu, joka ei tunnu omalta. Lisäksi omana totuutenani rummutan kokemuksen rintaäänellä, että suurten studioitten ulkopuolisten (tieteis)elokuvien jättömailta löytyy paljon kaikkea hienoa. B-Ö -luokan lefuissa kun on usein sen verran villejä, outoja, kummallisia, uskomattomia, hauskoja ja kaistapäisiä kohtausideoita, esineitä, repliikkejä ei-pelaajahahmojen suihin laitettavaksi, ja muuta jännää, että kronikoitsija/tarinankertoja/pelauttaja/luolaloordi/teknotampio, oikein saa kahlata runsautta pursuavassa laarissa.

2019 After the Fall of New York -elokuvaa pidetään syystäkin halpatuotantojen klassikkolefuna. Yllä tarjoan lukijoilleni kahtottavaksi ihka-aidon ja  ehdan video-trailerin tästä upeudesta. Trailerista jo näkee kuinka samaan elokuvaan on saatu ahdettua paljon eri tieteis-fiktion genreistä ja genren vakioelementeistä. Lopputuloksena on hyvinkin mielenkiintoisia uniikkeja yhdistelmiä. Jo pelkästään asut, hiustyylit, aseet, paikat, ajoneuvot, välineet, yllätyshyökkäykset, väijytykset ja tappelutyylit ovat pelipöytään tuomisen arvoisia väriläiskiä.

Yllä myös nautittavaksenne toinen, hieman tiiviimpi, traileri samasta maailmanlopun eepoksesta. Tiivistettynä tässä on kaikki olennainen maailmanlopun jälkeisestä maailmasta. Meno luvalla sanoen rujo, raju ja raaka. Ja erittäin inspiroiva. 

Epävirallinen ja vallan ihanan zegobäinen fanin tekemä traileripläjäys näyttää useita vallan mainioita kohtia elokuvasta. Pelkästään tämän muutaman minuutin tykittelyn perusteella luulisi saavan aineksia ja ideoita muutamankin pelisession tai jopa kampanjan aineksiksi. Elokuva kuitenkin yhdistelee ennakkoluulottomasti mm. Pako New Yorkista, Deathrace 2000, Mad Max I-II, Star Wars, Star Trek, Masters of the Universe, Apinoitten planeetta -elokuvien aineksia. Lopputulos on pulp- ja camp-pelaajille etenkin täynnä toistaan mainiompia käyttökelpoisia mahtavuuksia.

Ylle linkattu elokuvan taustaraita luo, pelipöytäänkin, taatusti tuntuvaa tunnelmaa niin hyvässä kuin pahassa. Karvat ylös nostattavaa tunnelmanluojaa täynnä koko soundtrack. Nom nom, yöks, blöääärgh, jesh, nom nom, jee.

Ranskalais-italiainen B-tuotannon halpis-cyberpunk-post-apo-sci-fi-fantasia-toimintaseikailu siirrettynä VHSltä tanskalaisilla tekstityksillä, amatööridigitoituna U-Tubesissa. ahh! Nannaa ja todella innoittavaa! Eli yllä sitten koko raina linkattuna. Ehtana videokokemuksena ja skanditekstityksellä.

DEATHRACE 2000  on rehellisen mautonta rymistelyä ja roisia romurallia, monin tavoin ydinsodan autioittamassa, mielipuolisessa maailmaasa. Ylläolevassa videossa on kokoelma vallan jänniä kohtauksia, joista kelpaa napsia splatterinmakuista popsittavaa pelipöytään tarjottavaksi.

Yllä traileri Deathrace 2000 -leffasta. Onhan tuo päräyttävää ja pärisevää viihdettä. Etenkin hurmeisia, mielivaltaa ja säälimättömyyttä sisältäviä kohtauksia ideoiville tämä on nannaa tiiviissä sähäkässä muodossa.

Soylent Green on post-modernia noiria, joka etenee tarinassaan hieman epämääräisesti. Tapahtumat vain tapahtuvat ja asioita todetaan lakonisesti. Dekkari, jossa on kovaksikeitetty kyttä, uuden ruokavillityksen mysteeri ja murhiakin setvittävänä. Elokuva ei taasen etene kuin dekkarit. Hieman kokeellista, kevyesti surrealistista, ja ennen kaikkea sellaista tieteisfiktiota missä tunnelma, yhteiskuntakritiikki ja tapahtumat dystopiassa, ovat teknologiaa suuremmassa arvossa. 

Tällaisena hieman nuhjuisesti haahuilevana rainana tämä onkin oiviaan luovalle kirjoittajalle ja tai roolipeliseikkailun kirjoittajalle. Mielenkiintoisia tilanteita, hahmoja, ja elämänmakuisia juonenkäänteitä löytyy poimittavaksi melkoisesti.

Näissä kolmessa lefussa piisaa kyllä katsomista ja hyvien rooliseikkailujen ideoita uutettavaksi, joten tämä bloggaus oli tässä tällä kertaa. Jalat kohti suuria seikkailuja ja hyviä pelisessioita kaikille!