Krisse Tuomisen Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa

 Minipel(e)istä taas pienesti höpinää; vuorossa Dungeon Drop Lupasin aiemmassa blogautuksessani, että "Dungeon Dropiin palaan myöhemmin erikseen", ja koska tykkään pitää lupauksistani kiinni, teen niin. Tällä kertaa tarjoilen siis lukijoilleni lyhyesti asiaa ja ajatuksia erittäin kompaktista Dungeon Drop-minipelistä.  Tuli hankittua oikein mukavalta ja luotettavalta myyjältä Facebookin Lautapelikirppikseltä muutama peli. Dungeon Drop Deluxe Edition on yksi niistä. Mukana käytännössä tulee sekä normaalit, kivannäköiset mutta vaatimattomammat nappulat, ja sitten hienommat oikein kommeet nappulat. Ohjeteksti on melko selkeä, mutta fontti olisi voinut olla rahtusen verran isompi ja selkeämpi. Ohjekirjan sisältö on jäsennelty hyvin. Peli on tehty nopeaksi ja helpoksi pelata. Valintoja omalla vuorolla ei ole ihmeteltäväksi asti, vaan on keskitytty genren kannalta (luolastoramppaaminen) olennaiseen. Lisäksi peliä pelataan vain kolme kierrosta kerrallaan, jonka jälkeen lasketaan pist...

 Minipelejä on maailma pullollaan.... ...mutta harva niistä monestakaan mitään tietää. Tai parhaimmillaan tietää pelit, muttei tule mieltäneeksi niitä minipeleiksi. Tässä tekstissä minä annan jonkinlaisen pintaraapaisun aiheeseen. Tarkennukseksi todettakoon, että tekstissäni kerron pöytä-, kortti- ja lautapeleistä. En videopeleistä. Niitten yhteydessä minipeli tarkoittaa hyvinkin eri asioita. Minipeli voi olla ihan oma itsenäinen juttunsa, pienikokoinen (ja yleensä virtaviivaistettu) versio alkuperäisestä täysikokoisesta pelistä. Minipeli voi olla myös peliajaltaan hyvin lyhyt, eli peli joka on tarkoitettu lyhyesti pelattavaksi. Bug Ball on minipeli hyvin monessakin mielessä. Se on pienikokoinen peli, jonka kaikki elementit on pelissä hyödynnettäviä. Siinä pelataan pienillä ötököillä ffantasiapallopeliä. Säännöt ovat vallan virtaviivaiset. Lisäksi peli ei yleensä kovin kauaa kestä. Bug Ball veti puoleensa huomioni Samsa Gamesin esittely- ja myyntipöydällä Tracon Hitpointissa, ja se...