Krisse Tuomisen Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa

Viksu Vaffa Urheiluapenamammuli ulkoilun ja liikunnan riemun jännänhauskassa muaailmassa 8-) Järvimaisemmoo ja lintuloeta jiäällä apinamamman kännykällään kuvvaamana Suomen luonto on oikein ihana ja ihmeellinen, ehtymätön aarreaitta ja satumaa, kun vain avaa sille silmänsä ja tajuaa olevansa osa tätä ihmeellistä luontoa, joka voi tuottaa olijalleen ja kokijalleen loputonta riemua! Mie olen sen verran muaalaesjuntti, että olen aena naatiskellut mehtään, järvelle ja kallioille menosta, marjastamisesta, sienestämisestä, vaeltamisesta, luontoretkistä ja elläinten ihailemisesta luonnossa. Niimpä olen kaupungissakin asuessani aina valinnut asuinpaikkani sen mukaan, että ympäristö on mahdollisimman luonnonomainen tai edes puistomainen ja luontoreiteille, järvelle ja metsään on mahdollisimman lyhyt reitti omasta kotipihasta. Mammaoranki se virnuilee lumen ja puitten keskeltä tyytyväisenä 8-) Rakastan toki raudanrenkomista ja sitä tunnetta, kun antaa salilla kaikkensa j...

Kilpailut takana, treenattu on ja seuraavat kilpailut odottavat jo nurkan takana Maanantaina tapasin terapeuttini kahvilassa. Keskustelimme paljon urheilusta ja kilpailemisesta. Sain tärkeitä vinkkejä kilpailustressin ja jännityksen laukaisemiseen, hillitsemiseen ja hallitsemiseen. Pohdittiin myös miten treenatessa ja kilpaillessa voisi psyykata itseään aiempaa paremmin keskittymään itseasiaan. Koin saavani kullanarvoisia neuvoja terapeutiltani (terveisiä Marjo Tossavaiselle! Sinua tässä julkisesti suosittelen!), joka käy itsekin urheilemassa ja esim. juoksee maratoneja. My happy hour is when the bar is loaded! Miun onnen tunti on kun limput on lastattu tankoon! ;-) Teoria kohtasi käytännön, kun kahvilasta suunnistin kuntosalille tekemään kilpailun jälkeisen lyhyen, mutta tehokkaan penkkitreenin. En käyttänyt tukisiteitä enkä vyötä mitä saa käyttää kilpailuissa RAWpenkkipunnerruksessakin. Lämmittelin 20 kg tangolla pitkiä sarjoja, tein sarjoja ja toistoja 50 kg:lla ja 60 kg...

Kyä se rauta kulukee kö laettoo kulukemaan! Tuli sitten käytyä ottamassa kevyet satujumppatreenit Savonlinnan kansainvälisissä kisoissa, jossa halusin käydä testaamassa sitä miltä tuntuu olla kilpailemassa noin isoissa voimanosto ja penkkauskilpailuissa. Oli se jännittämisen määrä ja hälinä aivan eri luokkaa kuin aiemmissa kilpailuissa mitä olen erinäisissä lajeissa kilpaillut. Tulipa koettua tuokin ja tuosta on helppo jatkaa eteenpäin. Kolme nostoa tein ja kaikki kolme nostoa hyväksyttiin. Pelasin varman päälle ja nostin mieluummin paljon kevyempää kuin pystyisin kuin olisin lähtenyt arpomaan isojen rautojen kulkua kremppojen vaivatessa. Mieluummin sitten satujumppaa hyväksytyillä suorituksilla kuin kolme ei hyväksyttyä isomman raudan renkomista. Tässä kolmas ja kilpailun viimeinen nosto, 70 kg matkaa alas ja ylös hyväksytysti! ;-) Tänään maanantaina kävin treenaamassa ja treenit kulkivat hyvin näin kisaviikonlopun jälkeenkin, joka lupaa hyvää ensiviikon kisoja ajatellen. ...

Savonlinna Record Breakers!-kokemuksia Mie olen aiemmin kilpaillut kilpakädenvääntäjänä peräti SuomiCupissa ja käynyt voittamassa voimanaisena esim. Baarin Vahvin Nainen -kilpailut kahdesti, mutta nyt oli sitten voimanostoliitto IPAn ja FPOn Savonlinna Record Breakers!it edessä raakapenkkipunnertajana. Sportheavysta ostetut Leaderin proteiinisipsit toimivat taas kerran kisaeväänä ja toimivat sellaisena jatkossakin ;-) Bussissa oli toooodella hygieenista :( Lahessa vaihtobussia odottamassa Sangen jänniä nappuloita bussin wc:ssä Kävin kaunistautumassa tukan ja kulmakarvojen osalta Salon Scissor Sisterillä torstaina. Perjantaina suuntasimme yhden hengen huoltojoukon kanssa Savonlinnaa kohti kimpsujen ja kampsujen kanssa. Bussit olivat ihanasti myöhässä ja juuri ennen CrossFit Savonlinnan löytämistä, mie onnistuin muljauttamaan oikean jalan nilkkani liukkailla lipsuessa. Vaakaan klonkkasin sitten en-niin-kovin iloisenoloisena. Iltavaaka näytti 99,7 kg hihaton t-...

Tänään en poikkeuksellisesti penkkaakaan, vaan lepäilen urheiluleirin jäljiltä! Joskus lepo todellakin on paikallaan, etenkin silloin kun on rehkinyt oikein urakalla urheiluleirillä viikonloppuna. Ja tänään tämän hetkisen ohjelman mukaisen maanantaisen penkkitreenin sijaan lepään. Se tosin ei tarkoita, että makoilisin himassa, vaan tänään tulen kävelemään ja hyötyliikkumaan tavalliseen tapaani melkoiset määrät. Lisäksi luvassa kevyet palauttavat jumpat, jotka sekä palauttavat eiliseltä että samalla valmistavat tiistaille siirtämääni penkkauspäivään. Mie ihan oikeasti rakastan penkkipunnertamista. Ei niin että mie kokisin että se on jotenkin huvittava, hauska, helppo tai kiva laji harjoitella tai kilpailla, vaan sen takia millaisen tunteen se miulle tuo onnistuessani. Kun onnistuu tekemään puhtaamman suorituksen, onnistuu kokeilemaan jotain erikoistekniikkaa tai kun saa vaikka suoritettua sellaisen toistosarjan mitä ei uskonut jaksavansa enää tehdä alla olevan raskaan treenin jälke...