Krisse Tuomisen Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa

Miulle joulu on sen verran pyhä ja harras asia, että halusin viettää sitä mieluummin hanin seurassa kaksistaan, viedä kynttilöitä sukuhaudoille, käydä kävelyllä toisellakin hautuumaalla ihastelemassa kynttilämerta, nukkuen univelkoja pois, antaen läheisyyttä ja armastelua rakkaalleni, kuin netissä kaiken aikaa tohottaen. Siksipä tänäkään vuonna jouluna ei päivityksiä blogiini paukahdellut urakalla. Näin joulupyhien jälkeen kun hanikin on reissussa ja olen keskenäni omissa maailmoissani, on hyvää aikaa näpytellä näppäimistöä ja loihia lausumaan sanaisesta arkusta muutamia sanasia inter nietin ihmeelliseen maailmaan. Perjantaina kävelin pelkästään ulkosalla paikasta toiseen yli 13 kilometriä, plus kaupoissa ja museoissa sisällä huoneesta ja kerroksesta toiseeen. Hain ihtelleni Puolenkuun peleistä joululahjoja ja hani toi miulle Fantasiapeleistä miulle lahjaa. Puolesta kuusta tulj kottiin uusi White Dwarf (kaksi standalone -peliä, lehdessä matskua WarCry-, AoS-, WH30k, Necromund...

Tervepä terve armas lukijakuntani! Tännään aabbena jubaa siitä kuinka ihmiset osaavat olla vallan julmia toisilleen. Tölviä toisiaan, pilkata, herjata, ja tasapäistää. Aivan kuin ei riittäisi, että koulussa ja työelämässä yritetään lytätä ja muokata hajuttomaksi, mauttomaksi ja massaan istuvaksi, niin sitten jotkut haluavat leikkiä jotain tyyli- ja lupapoliisia. Onpi aika nuivaa se. Ommuute harwinaisen mälsää, että esimerkiksi vaatteitten istuvuutta yleisesti kommentoidaan immeisille sen "hoikentavuudella". Myöskin ilmaisut "Oo, kuinka naisellinen ja kaunis tuossa asussa oletkaan", kääntyy siten (eli siis tarkoittaa usein sitä,) että asu sekä korostaa rintoja, pyllyä ja lantiota, että häivyttää hartioita ja mahaa. Aivan kuin ihminen ei olisi ookoo ollessaan jotain muuta kuin laiha ja hoikka. Ei niin että laihuudessa tai hoikkuudessakaan mitään vikaa olisi. Se vain on vikana, että tietynlaista hoikkuutta ja laihuutta ihannoidaan, lytäten muuta samalla kuin ...

Koska tämä blogini ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan vain yhden asian blogi, vaan jo nimestä lähtien hyvin monipuolinen ja laajalle elämän eri osa-alueisiin levittäytyvä, aion pienen kirjoitustauon jälkeen jatkaa hyväksi kokemallani linjalla  kirjoittaen monista asioista elämässäni ja yhteiskunnassamme.  Esipuhe Blogissa olen nk. ihan perustattarin (vrt. peruskaura) ohella kirjoittanut reissuistani, harrastuksistani, leffoissa käynnistä, reissuista, museoista ja näyttelyistä, ja silloin tällöin onkin tullut kirjoitettua peleistä ja tullut sivuttua pelaamista. Viimeksi taisin käsitellä roolipelaamista blogissani kirjoittaessani museoreissustani, jonka aikana tutustuin roolipelaamisen historiasta kertovaan näyttelyyn. Linkki bloggaukseeni löytyy osoitteesta http://vitnessiivatnessiijavilosofiaa.blogspot.com/2018/12/museoreissulla.html , ja kuten fiksuimmat varmaan jo osasivat päätellä, kirjoitan tällä kertaa ihan asiakseni roolipeleistä. Enkä minkä tahansa laisis...