Jauzaa ja lömpsistä plänks kaikille!

 Blonk!

Se on tervehdys kaikille, niin että kolahtaa ja kilahtaa! Siitä onkin tovin verran aikaa, kun olen viimeisimmän kerran blogin ulost.. julkimoinut. No, ei se tahti eikä määrä, vaan laatu sanoisi joku. Tiiänyhäntä, sanon mie. Tai mä, kun kerta Tampereelta käsin tätä kirjoittelen. Päätin tällä kertaa rytmittää tekstiä kuvin ja erinäisistä sarjakuvista ja muista sen sellaisista kulttuurituotteista tutuilla(?) huudahduksilla, äännähdyksillä, äänillä, ja muilla sen sellaisilla. Voihan Palava Porkkana vieköön, nyt mennään!

Ut!

Olen viimeaikoina kaiken röi- ja projektihommailun ohella viihdyttänyt itseäni ja muita kaivautumalla Tampereen Pääkirjasto Metson, Sampolan, Nekalan kirjaston, Pispalan kirjaston, yms. kokoelmiin ja  varastoihin, lainaamalla luettavakseni vanhoja kirjoja menneiltä vuosikymmeniltä. Ennen kaikkea kirjoja, joita olen lukenut lapsena, teininä ja nuorna aikuisena. Iästänikin (42 v. olen ma) johtuen, tässä yhteydessä vanha tarkoittaa ihan aidosti vanhaa. Vanhimmat kirjat kun ovat olleet 60-70 -vuotiaita. Nuorimmaiset ovat olleet hieman alle neljäkymppisiä. Varastojen pöly on ollut ihan konkreettisestikin aistittavissa ja koettavissa.

Mähm!

Varmaan vähemmän yllättäin, olen pähkäillyt roolipeli- ja -seikkailuideoita lukiessani läjäpäin tieteisfiktiota, spekulatiivista fiktiota, tieteisfiktiota, kauhua, fantasiaa ja edellämainittujen yhdistelmiä. Olen lukenut viimeviikkoina mm. Stanislav Lemin, Doris Lessingin, C. J. Cherryn,  Jack Vancen, Arthur C. Clarken, Kage Bakerin, Robert Silverbergin, Roger Zelaznyn, Arkadi & Boris Strugatskin, Edgar Rice Burroughsin, Ursula K. Le Guinin, Michael Moorcockin, ja Robert A. Heinleinin romaaneja, novelleja ja lyhytkertomuksia. Lisäksi olen lukenut aihepiiriin liittyviä sanomalehtitekstejä, pienlehtitekstejä, luentotekstejä, kirjailija- ja kirjallisuusesittelyteoksia. Ja tietenkin myös roolipelikirjoja, - lehtisiä, - artikkeleita ja - blogautuksia. Erittäin inspiroivaa.

Möyh!

Tähän saumaan on brittiläinen Purple Crayons - julkaisimon Liam Thompson intoutunut väsäämään uutta (avointa) D12-pohjaista systeemiään. Hänen tavoitteenaan, on jakamalla systeemin avointa ydintä pelisuunnittelijoitten käyttöön, saada maailmalle monenlaisia minipelejä. Pelejä, joissa on käytössä 12-tahoinen noppa ja sen ympärille rakennettu kevyt systeemi, old school -asenteella. Meikä tietenkin tuli imaistuksi mukaan tähänkin Liamin projektiin. Kun pelejä on maailmalla D12-minimalismi säännöillä. Liam aikoo työstää peleistä kokoelman. Tällaista hulluutta kannatan toki ja mukana olen tukevasti kuin Titanic merenpohjassa.

Räyh!

Koska olen tässä tovin jos toisenkin työstänyt omaa Useless Mutants-roolipeliäni, sen maailmaa ja pähkäillyt siihen pelisysteemiä ympärille, kävi sillä tavalla jännästi että työstän Useless Mutants-roolipelistä myös D12-minimalistista pienoisroolipeliä. Varsinaista Useless Mutants-roolipeliäni ovat kommentoineet virtuaalisesti (ah, moderni viestintäteknologia!) kielellisesti lahjakas roolipeliaktiivi Rebecca Ashling, roolipelilegenda Pauli Kidd, ja minimalistiroolipelientusiasti Liam Thompson. Heidän lisäkseen hyvinä kommentaattoreinani ovat olleet omat rakkaat kotimaiset tyypit. Kommentointi on ollut häkeltynyttä, hämmentynyttä ja innostunutta. 

Jöy!

Nyt sitten edellämainituista syistä, työstän sekä Useless Mutants -roolipeliäni että sen minimalistista D12-pohjaista mini-roolipeli-modausversiota. Onkin erittäin siunattua, että minua on siunattu erityisen osaavilla ja parahultaisen hauskoilla kommentaattoreilla, idearikkailla koekorvilla, -pelaajilla ja kanssatyöstäjillä. KIITOKSIA TEILLE KAIKILLE! 👍 Thanx mates, friends, commentators and other helpers 👭 Bless You! 💏

Cowabunga!

Taustalla toki, ikuisesti, työn alla Mighty Fine Heroes aka Ylivoimaiset Mahti-Sankarit -roolipeli, -pelimaailma ja -systeemi. Myöskään Homosatus Maximus eli Maximaalinen Homosaatio -roolipeli ei ole unhoittunut. Pelitestauksia tapahtuu taustalla. Ja toki myös roolipelilehtijulkaisut kuplivat kaiken aikaa tulilla ja valmistuvat kun tulevat julkaisukuntoisiksi aikanaan.

Punk! 

Kaikkien edellämainittujen roolipeliprojektien ja -työstöjen kanssa minulla muhii ihan omaksi ja kamujen iloksi eräs muukin rojekti. Boobs, Pies and Tins RPG, joka on nimeään myötenkin erittäin indie, minimalistinen ja simplistinen. Mini-roolipeli myös. Vähemmän yllättäin. 

Oink!

Sikamaisen hauskaakin moni noista hommeloinneista on, vaan kyllä se ihan työstäkin käy kun tosissaan työstää. Tosin se että siinä on työtä, ei tarkoita että sen tarvitsisi olla työnmakuista ja pasketinkatkuista. Huumoria ja hauskuutta pyrin pitämään vakavimmissakin roolipelirojekteissani mukana. Mie kun kaiken huumorin alla olen melkoinen jäykkis ja tosikko, niin tarvitsen oikeasti turhaa tylsistymistä ja työlääntymistä estääkseni huvittelua ja hassuttelua. Onneksi peliporukkani ja kanssasuunnittelijat ovat vallan hubailevaa sorttia.

Pidemmittä lätinöittä todettakoon, että hyvää syksyä kaikille! Mainioita Halloweeneja, Pyhäinpäiviä ja Samhaineja! HUBA! T. Krisse vain, pörheä.