Treeniä kohti kisoja

Viikonloppuna on aappenaväjellä sunnuntaina 20.5. pienimuotoiset penkkipunnerrus -kisahöntsät. Kahtellaan porukalla vähän että mitä ite kullakin penkistä nousee. Just päivän kunnon mukkaan. Ranteet löysäl rennosti fiiliksillä.

Viimeviikonloppuna tein kisaa edeltävän viimeisen treenin. Nostin siis stoppipenkkinä rautoja ja hain vähän tuntumaa siitä että mitäs kisoissa aloitukseen raudaksi laittaisi.

Lämmöt: tanko + sveltuksen elastibandit yhdistelmällä 3*10. Lajilämpöinä 3*40 kg + elastibandit, 3*50 kg +elastiband, 3 *60 kg +elastibandit, ja 3*75 kg.

Työrautoina miulla oli stoppipenkkeinä tehtyinä rautoin: 95 kg, 100 kg, 105 kg ja 110 kg. 110 kgta nostaessani luulin nostavani 107,5 kg rautaa ja ihmettelin kuinka 2,5 kg korotus voi tuntua niin paljolta, hermoilin paniikkihäiriöisenä pupuna ja sähelsin tapojeni mukaisesti.

110 kg salinosto kevättalvelta

Tästä huolimatta rauta kulki ja tanko oli kuitenkin jo tullut omillaan lähes räkkäystä vaille maaliin, ennen kuin hätiköin ja  pyysin käytännössä turhaan kevennyksen loppumetreillä. No, eipä tuo vara venettä kaada, ja homma joka tapauksessa vaikuttaa menevän nitkauksittain etiäpäin.

loppukeväältä salinostona 110 kg joka kosahti kun toinen puoli osui räkkipidikkeeseen

Apinaporukalla olemme tuumailleet ja päätyneet siihen, että voimaa on ja rawnoston tekniikkakin alkaa viimevuoden aktiivisen varustenostelunkin jäljiltä olla vallan hyvää, tai ainakin riittävää luokkaa. Ja kun ei tämä balettia ole, niin saa se rumempaakin touhua olla kunhan rauta liikkuu nostajan toimesta tuomarikäskyjen mukkaan. Eli loppujen lopuksi se mikä tässä laahaa on korvain väli, eli itsevarmuus, pokan pito ja luottamus omiin kykyihin. No, onneksi tuota osastoa pystyy parantamaan mielikuvaharjoittein ja ihan vain elämällä. Plus tekemällä niitä toistoja raudoilla. Niilläkin, jotka kammottaa.

107,5 kg toissaviikolta

Itsevarmuutta kehiin ja alkaa 100 ja 105 kg rautojen lisäksi  107,5 kg ja 110 kg muuttua varmoiksi raudoiksi. 115 kgtakin on kokeiltu pariin otteeseen tänäkin vuonna, ja 120 kg raakana on otettu tuntumaa. Loppukevennyksillä siinä räkkiinlaittovaiheessa noi vielä on parhaimmillaankin tänä vuonna otettu, mutta hitaasti mutta varmasti tässä kiivitään kohti niitä rautoja mitä treeneissä liikuttelin jo toissavuonna ennen erinäisiä olkapää yms. vaivoja ja tulehduskierteitä.

Tänä tai ensivuonna olisi tarkitus myös edes harrastajakisoissa, saatika provoimanssto/ pro single bench -kisoissa ottaa yli satasen rautoja. Eiköhän se tästä, kun alkaa vain uskoa ja luottaa voimiinsa ja kykyihinsä. Mihinkään ei ole kiire ja onneksi kumppani, oma pieni tiimi, KP Team missä olen osana isompaa sakkia, ja sponsorit eivät hoputa minua suotta. Kiitti luottamuksesta towerit! T. Krisse Tuominen.