Pieniin on apina käynyt ja kuntokin on heikko

Torstaiaamuna painoin pisulin jälkeen ja ennen kakkimointia vaivaiset 100 kg. Perjantai-aamulla vastaavissa aappenaluolan laboratorio-ölözyhteissä 99,1 kg. Pieniin olen käynyt taas vaihteeksi ja millään dietillä en ole. Sairastelu, etenkin vattaflunssa, näemma ottaa osansa painosta. Fiilis on kuin olisi kukkakepiksi kuihtunut. Pöh. Varsin tylsää. Oikein mälsää, suorastaan.

I am THE Queen, King and the Fool of Fuckin' Up Evrythin' ;-)

Ja voishan sitä olla luikku tai vaikka tuikku taikka vaikka lyhytypylyväs, mutta kun olen lisäksi heikko ja vaivainen, niin sehän tässä riivaakin oikein huolella. Onneksi vahta alakoo voida suurin piirtein jees pox holirei, lima irrota kurkusta, kurkkukipu vähetä, yskä helpottua ja nokkakin on vähemmän tukossa.

Eilen kävin Hatanpäällä fyasiatrisen kuntoutuspalvelun fysioterapeutilla jälleen ja oli tyytyväinen (kuten olen ittekkin) sihen, että olen saanut perusvaivojani selässä ja lantiossa jumpattua ensikäyntiä huomattavasti paremmaksi, tuosta selän revähdyksestä, kyljen venähdyksestä ja poloven muljahduksesta huolimati.

Selän revähdystä, jne., olen myös saanut kuntoutettua sen verran mallikkaasti, että voidaan lisätä määrällisesti enemmän liikejumppaa ja kävelyä yms. liikuntaa ja taivun jälleen lisäksi aiempaa enempään liikemäärään kivuitta ja ilman vaivoja. Ymmärrettävästi etenkin oikeassa kyljessä kireyttä, pakaroissa myös ja jaloissa tiettyä hienoista huojuvuutta, kun on sitä tuoretta damagea ropalla vastaanotettu, mutta muutoin aabbena jumppa humppa pumppa ja puuppa meininki aka kuntoutuminen ja kuntouttaminen on edennyt vallan mallikkaasti. Ku on ikää näinkin mittavasti, en saanut tikkaria enkä kiiltokuvia. Kauniin hymyn, kehuja ja uutta ohjelmaa sain kylläkin noitten sijaan.

Todettiin, että vaikka selekä, kylyjet ja koivet on kuntoutuneet ihan jees tahtia, kokonaispaketti ei ole siinä kunnossa, että painoharjoittelua kannattaisi ajatella vielä ihan hetkeen. Vastuksettoman venyttelyn sijaan voidaan taasen muutoin lisätä vastusta asteittain pikkuhiljaa.

Erilaiset ja erikokoiset jumppapallot, käsipallo -kokoluokan tekniikkaharjoittelufutispallo, keppijumppakepit, ja kevyet (fysio)vastuskumit ovat oman roppani lisäksi nyt sitten Thö Thääng eli Se Juttu miun seuraavaan fysioterapeutin aikaan saakka. Fyssaria seuraavan kerran näjen syyskuun puolivälin jälkeen. Silloin sitten katsellaan, jos oltaisiin siinä pisteessä, että voisin aloittaa piiikku painoilla vetkuttellemmoon jonni sortin tavoitteellista painoharjoittelua.

Syyskuun wabdl maailmancup ja fpo sm menee miulta niin ohi että viuhahtaa. Samoin menee kisaajana ohi Vantaan voimanaiskisat. Vantaalla lokakuun lopulla pidettävät King Kong Of Grip 2018 -kilpailu taasen voisi olla mielelle ja ropalle ihan mieluisaa jumppaa siinä kohtaa kuntoutumista. Tai sitten ei, joten ilmoittautumisen kanssa en kiirettä pidä.

Realistisena kisana pidän Nääshallin penkkikarhujen salikisaa marraskuun lopulla ja FPOn kansallista kisaa joulukuun alussa Bullfarmilla. Johan tosa kisaa kerrakseen yhdelle vuodelle. Heh. Peräti yksi virallinen voimanostoliiton kisa, yksi Nääshallin salikisa, muutama kaveriporukan höntsäkisa, ja mahdollisesti yksi otevoimakisa. Oikein ruuhkaa yhdelle vuodelle. Muahhahaha.

Ensi vuonna sitten enemmän paremmalla kunnolla ja onnella. Ee maha mitteen ja maha ee sano ny mitteen, ees präät. Hih! Toiverikkaita kilpailuja, jumppia, kisoja yms. teillekin! T. Krisse Tuominen.