Vuodelle 2019 taide- ja urheilujudansseja

Se on talvi ny! On kylymä, jäistä ja tuulee.  On synkkää ja ankeaa. Apinan kroppa ja pää ovat nytsitä mieltä että nyt ei jaksa, eikä pysty. Väsyttää ja uuvuttaa kaiken aikaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Voisi vain nukkua melkein vuorokauden putkeen, eikä silti olisi energiaa yhtään enempää kuin ennen uniakaan. Ja tietenkin reumaoireet ja astmaoireet nostavat päätään. On tämä yhtä juhlaa. En valita, vaan totean vain. Kyä tästäkin seleviää ku ellää vuaa 💪👩✌

Tämä vuosi on ollut yhtä sairastelun, loukkaantumisen, toipumisen ja loukkaantumisien, kuntouttamisen, kuntoutimisen ja reumaoireitten juhlaa. Ja sellaisena näemma jatkuu loppuun asti. Ei se kivaa ole ollut, mutta uskon että vuosi 2019 sujuu paremmin. Mieltänipiristi huomattavasti, kun jaksoin käydä lauantaina, vitivalkoisena lakanana ja silmäpussiotuksena toljottamassa HH Gymillä, kun muut treenaavat ja kisaavat. 

Voimanosto on painoluokkaurheilua ja ennätykset painoluokittain. Nimeni +90 kgssa sangen pienillä raudoilla

Piristi sekin, kun kisaava kamuni vähän pyysi minua kuvaamisen lisäksi mankkuakin laittamaan. Pääsi äksöniin mukaan ihtekin.  Piristi myös kö jaksoi kahtella ihtelleen joululahjaksi pari käytettyä nostotrikoota ja yhden WSB -kirjan alesta, ja hani maksoi laskun. Ilahdutti myös kun sunnuntaina jaksoin kävellä Sarjarin päätoimittajalle ja huomasinolevani entistä vahvemmin lehden ja päätoimittajan projekteissa mukana. 

Chick Lit-teemaan tehdyt miun a4-kokoon skaalatut tussaukset

Olen jaksanut tänään palaveerata, tehdä paperihommia, vaappua postiin ja postista takaisin pakettien kanssa. Masentaa vuaan perkuleesti, kun taaperot, pikkukoirat ja vanhukset taapertavat ohi, kun minä tuskaisesti vaapun ja taaperran etiäpäin. Sitä se on, kun reumaoireet ovat pinnassa ja liikkuvuus on sitä luokkaa, että vaivalloinen töpötys on miulle jo luokkaa juoksutahti. Hieman ottaa sisun päälle, mutta ei sitä voivottelemalla etteenpäin pieese. Noh, kyllä se tästä taas. Ennenkin on selvitty, niin selvitään nyttenkin. 👸

Vuodelle 2019 keväällä miulla muuttuu asperger- ja add-kuntoutuskuviot ja osittain työkuvionikin. En silti stressaa, sillä mielekästä tekemistä on. FPOn, Wabdlin ja Wpc:n kisoja piisaa vuodelle 2019, ja taidehommiakin on kyllä vallan hyvin jo nyt tiedossa.

Jahans, ensivuodelle teen tiettävästi kannen ja 5 sivua Sarjarin -lihasteemanumeroon, ja +10 sivua P.A. Mannisen orkestroimaan sarjakuvanpiirto-oppaaseen. Tämän lisäksi ajattelin pitkästä aikaa pyöräyttää tulille oman pienlehdenkin. Ja jotain virityksiä musiikkirintamallakin jo kuplii pinnan alla. Jesh! Onpa tuaas tekemistä kesään asti. Aivan kö ei olisi muutenkin, mutta nyt varmasti on.

Iloisen aurinkoisen videon voimin lähetän teille kaikille lukijoille iloa, naurua, höpsismiä, riemua ja mukavaa joulunaikaa! Mukavia treenejä ja hyvää joulunaikaa! T. Krisse Tuominen, sponsoroitu naisvoimanostaja