Krisse Tuomisen Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa

Torstaiaamuna painoin pisulin jälkeen ja ennen kakkimointia vaivaiset 100 kg. Perjantai-aamulla vastaavissa aappenaluolan laboratorio-ölözyhteissä 99,1 kg. Pieniin olen käynyt taas vaihteeksi ja millään dietillä en ole. Sairastelu, etenkin vattaflunssa, näemma ottaa osansa painosta. Fiilis on kuin olisi kukkakepiksi kuihtunut. Pöh. Varsin tylsää. Oikein mälsää, suorastaan. I am THE Queen, King and the Fool of Fuckin' Up Evrythin' ;-) Ja voishan sitä olla luikku tai vaikka tuikku taikka vaikka lyhytypylyväs, mutta kun olen lisäksi heikko ja vaivainen, niin sehän tässä riivaakin oikein huolella. Onneksi vahta alakoo voida suurin piirtein jees pox holirei, lima irrota kurkusta, kurkkukipu vähetä, yskä helpottua ja nokkakin on vähemmän tukossa. Eilen kävin Hatanpäällä fyasiatrisen kuntoutuspalvelun fysioterapeutilla jälleen ja oli tyytyväinen (kuten olen ittekkin) sihen, että olen saanut perusvaivojani selässä ja lantiossa jumpattua ensikäyntiä huomattavasti pa...

Keskiviikkona pystyin järjestelemään kämppää, tekemään selkäpenkissä hieman selkäjumppaa, nyrkkeilemään rauhallisesti ja kevyesti tekniikkapalloon, pomputtelemaan jumppa- ja käsipalloa, pyykkäämään, kävelemään Ratinaan ja takaisin ja käymään ostoksilla. Hidasta, tuskaisaa ja voipunutta, mutta hommat alkaa taas pikkuhiljaa hoitummaan. Zuht goht norrrmaalisti, mutta hoituvat kuitenkin. Pääasia että hoituvat. Tännään jälleen kokeilemasa kuinka selekä kestää työelämää. Toimistohommia, juoksevien asioitten hoitoa, keittiöllä jeesimistä ja muuta kevyttä tännään luvasa. Toimistolta työpäivän lopulla käyn hoitammaan virastoissa asioitten hoitoa ja sitten menen Hatanpäälle fyasiatriselle vetkummaan tunniksi fyioterapeutin kuntoutettavana. Huomenna myös toimistolla hommia. Toimistolta lähden huomenna kampaamolle tukkajumalattaren kerittäväksi. Salon Scissor Sisterille siis nk. tukan kuukausihuoltoon ja miun chewbaccahivusturkin juhlakuntoon laettamiseksi. Lauantaina kö meillä on Kekk...

  Kuten blogiani seuranneet ovat kenties huomanneet niin en ole heitä, jotka tykkäävät loikoilla kaiken aikaa mitään koskaan tekemättä. Kipeällä selällä ja vahtakuumeessa ei taasen oikein voi muuta kuin levätä ja tehdä pieniä venyttelyitä. Ja jumpata kevyesti selkää, lantiota ja yleistä liikkuvuutta. Vähän tylsää mutta kivempaa kuin ei mitään.   Ei miun kunnos olo ole ollut mielestäni mitään pullisteltavaa, mutta nyt ei todellakaan ole. Selkä o kippee ja kankee ja olo on muutenkin ankee. Onneksi la 1.9. juhlitaan Kekkuljkualaa Taivaankannessa. On ees HYVÄÄ meininkiä ja seuraa, vaikka ei ropan  kunto tai mieliala muutoin paras olisikaan. Vaikka olo oli illalla enemmän pyllystä kuin parrautta täyn, levollisin mielin menin nukkumaan. Uutta uljaampaa aamua odottaen. Hikoilin kuin saunaan eksynyt hyeena ja heräsin hiestä läpi märkänä muutaman kerran yöllisille vessatarpeelle. Aamulla heräsin kalpeana ja vessanpeilistä totesin raapineeni unissani nenäni ruvelle. ...

Yli kaksi viikkoa selän revähdyksestä ja kyljen venäytyksestä. Viikko siitä kun nilkka ärtyi ja samana iltana polvi muljahti. Ja neljäs päivän viime-viikon torstaina iskeneen vahtaflunssakuumeilussa. Onneksi vahta alkaa rauhoittua. Kuumetta on yhä. Tervehtyminen ensiviikon SM-kisoihin käytännössä mahdotonta. Noihin kisoihin tullu treenattua pitkin vuotta niin harmittaahan tuo. Mutta kisoi menee ja tulee, mutta terveyttä ei ole haaskattavaksi . Tämä aamupäivänä muuten painoni kymmenen jälkeen oli 104,2 kg ja 103,5  kg vielä kahdentoista jälkeenkin.  Voi voi kun olenkaan kuihtummaan ihteni piäästänyt. Tuolla vahtalunssalla lienee osuutta asiaan. Ei järin kivaa. Raskaita tälläiset viikot kun on monella tapaa rikki ja kipeä, mutta toisaalta ihana ku on onnellinen vaikka siitä että jaksaa ja pystyy tehdä ihtelleen ruokaa, pystyy vähentämään kipulääkitystä ja selkä ei särkyile kaiken aikaa koko ajan.  Oi onnea ja autuutta. Ei, en ole sarkastinen. Ollut mukavaa,...

Joskus elosa on hyviä kausia, onnensumia ja ihanuuen multihuipentumaa ja joskus on vastatuulta ja vastoinkäymisiä kerrakseen. Muutama viikko tässä mennyt jonnisortin shittii ja gutaa settii sekaisin kombona.  Kuuluu elämään vaihtelevuus . Selän revähdystä ja kyljen venähystä kuntoutan täs noin kahta vkoo myöhemmin revähdyksestä. Selkä kun ei liiku normaalisti niin huonoista liikkumisasennoista johtuen nilkka on päässyt kipeytymään. Oon jumpannut sitten nilkkojakin selän, lantion ja kylkien kuntouttamisen lisäksi. Kykenin olemaan eilen töissäkin vaikka tiistaina kävi äksidentti josssa polvi vähän muljahti. Minun mahtavalla tuurillani töistä kotiintuliaisena sain si syysflunsssan ja nousi nopeasti kuumekin. Ilta ja yö meni nauttiessa vatsaflunssasta, pahoinvoiden, vessas ripulia sarjalla punkien, painajaisii nähdessä ja kuumehouraillessa. Että yhteenvetona todettakoon, että ei tässä iiihan olla siinä kunnossa, että 8.9. Sm-kisoissa voisin olla nostokunnossa... kiva ju...

Se on muuten tooodella hieno juttu, kun saa ihan omatoimisesti ihtelleen sukat, pikkarit, housut, paidat, kengät ja takin ylleen. Ihan ilman apua. Ei ollenkaan itsestään selvää ollu ihtelle koskaan, mutta etenkin nyt selkärevähdyksestä toipuvana tämän osaa kokea todella suurena juttuna. Koen olevani jopa etuoikeutettu, että yleensä useimmiten kykenen itse ilman apua suoriutumaan henkilöhygienastani, pukeutumisesta, riisuutumisesta ja muusta sen sellaisesta.  Tänään sain ensimmäisen kerran viikkoona ja kahteen päivään ihan itte sekä kengät jalkaani että solmittua ne. Olimme tästä kumppanin kanssa riemuissamme. Ilman kipulääkkeitä ja sisua tämä ei olisi mahdollista ja niittenkin kanssa kivuliasta ja hankalaa, mutta tämä on juuri nyt todella suuri juttu. JEEEEEEEE, saan ihan itte sekä housut että kengät jalkaan ja solmituksikin kenkäni -wow! Olen tänään myös kyennyt järjestelemään kämppääni, sopimaan ensiviikoiksi tapaamisia, ja suoriuduin sekä kauppaan että kirjastoon. K...

Eilen tein alkuillasta hyyyyvin vaatimatonta jumppoo selälle, kyljille, masulle, ranteille ja koiville.  Lähinnä aktiivista ja passiivista venytystä mutta hieman hommia lihaksille myös. Kivun sallimissa rajoissa tietenkin. Noinkin vähästä tuli todella hyvä olo ja hyvä mieli. Suuren suuri ilo hyvin pienestäkin jumpasta.  Jaksoin ja kykenin eilenillalla myös hieman kävelemään ulkona ja tein hyötyliikuntaa kämpän uudelleenorganisointiprojektin edistämisen muodossa. Tuli erittäin hyvä mieli projektin edistymisestä. Kaukana ollaan vielä kuitenkin siitä että pääsee vastuskumeilla saatika vapailla painoilla huseeraamaan. Sitä kohti tässä kuitenkin taaperran innokkaasti. Harmittaa, että sisukkaasta kuntoutumisesta huolimatta, lienee järkevää skipata 8.9. Sm-kisat. Terveys edellä elämässäni kuitenkin haluan kulkea, enkä kisata vain kisaamisen ilosta. Kisoja tulee ja menee, mutta terveyttä ei kauaa piisaa, jos ei malta levätä ja kuntoutua, silloin kun siihen on tarvetta. ...

Tänään olen revähtäneestä selästä ja venähtäneestä kyljestä huolimatta, kiitoksia kipulääkkeitten, onnistunut  liikkumaan viime viikkoa paremmin. Se nyt ei sinänsä julmetusti ole, mutta pikkuhiljaa etiäpäin käy paranemisen tietä apina.   On aidosti hienoa kun pystyn riisuutumaan ja pukeutumaan ja tekemään ruokaa itsenäisesti. Peseytymisessä itsenäisesti ja kenkien solmimisessa on oma problematiikkansa, mutta onneksi hani on auttanut mielellänsä minnuu arkiaskareissa. Tänään oli kyllä myöhälle iltapäivää todella väsynyt olo. Onneksi ei saikutellessa oo kiire yhtään mihinkään. Voi vaan olla ja möllöttää. Kuhan muistaa napata kipulääkkeet, niin olo on ihan siedettävä. Tännään olen jumpannut peräti niinkin huimasti kuin tehnyt 45 asteen selkäpenkissä  selkää vajaalla liikeradalla ja hyvin stabiilina pitona,  myös varovaisia sivukääntöjä,  rannerullaillut rannerollerilla, tehnyt penkillä istualtaan käsiin taakse tukeutuen polvien nostoi eli vatsarut...

Koska toissasunnuntaina reväytin selkäni ja venäytin kylkeni, meni viikko urheilematta. Sen sijaan valmensin kolmasti. Lepuutin roppaani siis katsomalla kun valmennettava penkkaa, mavettaa ja kyykkää. Ihan mukavata puuhaahan sekin on. Kaikista mukavinta kuitenkin oli, että sunnuntaina sain puettua kivuista huolimatta pikkarit, sukat, ja housutkin. Kyllä toi selkä alkaa olla jo muutakin kuin kipukimppu. Mukavata on se. Olen uskaltanut lisätä pikkuhiljaa kävelyn ja lyhyitten venyttelyitten lisäksi hieman venytysten pituutta. Ja olen myös pari kertaa tehnyt kevyttä jumppaa 45 asteen selkäpenkillä. Hyvin minimaalisella liikeradalla ja lyhyesti, mutta kuitenkin. Liikunnan riemu voi olla aika suuri näemma hyvin pienestäkin ropan liikuttelusta. Tänään luvassa lisää eeeeerittäin kevyttä jumppaa, kävelyä, ja jos energiaa on, iScreamin katsomista ja kuuntelemista Laikun lavan kuorokonsertissa. Hyvää viikonalkua! T. Krisse.

On mukavaa, kun reilu viikko selän revähdyksestä ja kylkivenähdyksestä, pystyin jo toistamiseen ottamaan kengät jalasta omatoimisesti. Pystyn myös laittamaan iha itte sukat ja housut jalkaan. On tämä hienoa. Ihan oikeasti on. Jesh, ai fiil guta!!! Kuten jo varmaan huomasit ylläolevasta blogiin upotetusta videosta, olen ladannut YouTubeen lisää materiaalia Muumimuseon puutarhajuhlista. Kipuillessa on ollut ihana muistella ilahduttavan ihanaa juhlaa ja pitää motivaatiota yllä ja mielialaa hyvänä. Kiitoksia Muumimuseolle, Visit Tampereelle ja Tamperetaloa upeista muumimaisista nauruntäytisistä puutarhajuhlista! T. Krisse Tuominen,

Koska viimeviikon sunnuntaina alaselkäni revähti ja kylki venähti, on tämä viikko ollut tavanomaistakin enemmän oleskelua, lepoa, rentoutumista ja ollakseen olemista. Toki liike on lääke, joten hieman olen kävellyt ja muutoinkin liikuskellut sen verran kuin on järkevää ja mielekästä. Pakko myöntää, että pakosta lepääminen ja tavanomaista vähäisempi liikunta on on ollut minulle kaikkea muuta paitsi mieluisaa, mielekästä ja miellyttävää. Ja harva varmaan nauttii selkä- ja kylkikivuista. En minä ainakaan. Nyt kun sängystä nousu, sänkyyn meno ja vessaskäynti sujuu enimmäkseen ilman apua ja saan pikkareita ja shortsit ylleni vaivalloisesti ja kivulloisesti mutta ilman suurempaa avustusta, on jo mieli parempi. Kyä tää tästä pikkuhiljaa, mutta treenaamaan saatika kisaamaan, minusta ei ole taas hetkeen. Perjantaina tuli käytyä verkkaisesti töpöttäen Lukulaarissa, syömässä Jalla Jallassa makoisaa ruokaa,  ja Taikametsässä Tullintorilla pelaamassa digitaalisen peliseinän p...