Krisse Tuomisen Vitnessii, Vätnessii ja Vilosofiaa

 Hyvää kesäpäivää aivan kaikelle kansalle  Viimeisimmän blogautuksen jälkeen olen mm. vetänyt useamman treenin, treenannut useamman kerran, ja kävellyt pitkin rantoja ja kaupunkia. Olen lisäksi esimerkiksi pyöräillyt melkoisesti, treenannut blueshämyilyä Eskelisen kanssa, lukenut ja kirjoittanut melkoisesti, ja käynyt uimassakin.  Olen myös edistänyt kolmen julisteproggiksen etenemistä, säveltänyt ja sanoittanut pari piisiä, tehnyt paljon kalenteriaikataulutetrissirkusta, käynyt kirjastossa, perehtynyt urakalla tarot-peleihin ja erilaisten korttipakkojen pelisääntöihin.  Oon mie nukkunut ja levännytkin. Nähnyt ystäviä ja rakkaita. Nauranut, itkenyt. Toisin sanoen elänyt elämääni kokien ja elämyksiä kokien.  Ja tässäpä tämä kesä menee siinä kuin muutkin vuodenajat. Eläessä ja kuolemaa vältellessä. Ei tämä miun elo ole mitään nautintoa ja riemukaaria, mutta tämä on miun näköiseni tuntuiseni ja kokoiseni elämä. Ja sellaisena varmaan ihan just jeba mulle. Iloineen, ...

 Oikein kivaa kesäpäivää kaikille  Se on kuulkaas, Tampereen vallanneet valtaansa sekä jääkiekon maaimanmestaruuskisat turisteineen että kesä. Kumpikin on jotain mitä moni ympärillä nautiskelee huumassa. Mie taasen kärsin kuumuudesta, auringonpolttamista, ylikuumenemisesta, melusta, hälystä, tungoksesta, ja aivan liian lähelle ja tielleni puskevista meluavista viinankatkuisista jääkiekkoidiooteista.  Ei minua haittaa lämpö mutta palava iho, kuumotus ja huippaus ja muu ylikuumenemis- ja auringonpistosoireet joita saan tavallista tallaajaa paljon herkemmin, kylläkin haittaavat, häiritsevät ja piinaavat. Ei o oikein kesähurmosta kun iho punottaa, kesii, kirvelee, hiertää, kutiaa ja kipuilee. Oi ja voi mikä seksikesä. Very sexy, indeed. Not.  Ei minua haittaa jääkiekkoharrastajat eikä harrastuksen lievä pakkotuputustyrkytyspakotus, mutta se häiritsee että noitten harrastajien pitää humalaisina laumoina ehdoin tahdoin tukkia suojatiet, pyöräkaista, vallata kadut itselleen...

 Vietimme Oswaldin juhlimoinnit Lategamessa  Koska Bar & Cafe LateGame on osoittautunut erittäin mainioksi paikaksi hengata, kokoontua, kokoustaa, miitata, pelata ja juhlimoida, järjestimme jälleen kerran alakerran Kabinetissa juhlat. Koska olen vaffa, tarmokas ja viksu, saavuin paikalle roudauslastin kanssa jo ennen aukeamista. Tavarat kasseista alas ja sisustamaan. Sisustusproggiksen loppupuolella menin Oswaldia vastaan ja roudailin hänen tavaroita juhlapaikalle ja juhlapaikalla.   Sisustamisen jälkeen noudin seuraavan lastin ja sijoitin sen paikoilleen. Sen jälkeen sitä seuraava ja vielä seuraava. Lopulta paikalla oli muitakin kun vika roudinkini oli ohi. Ja juhlat saattoivat alkaa.  Kuten arvata saattaa, luvassa oli höpinää linnuista, kissoista, apinoista, Batmanista, Gothamista, Arkhamista, pelikorteista, Rushista, bluesista ja muutenkin musiikista, Pingviinistä, Muumeista, Lasten Monopoli - pelistä, Playstation 1 ja 2 - pelaamisesta, ja tietenkin PINGU...

 Tervehdys kaikki rakkaat röpöttimet ja muut mukavat lukijat Sovimme etukäteen että tännää treenataan puoli kahden aikaan yliopiston ulkoliikuntasalilla. Eihän siinä mitään. Mennään ja treenattaan, totesin kun sovittiin ajasta.  Heräilin pitkin yötä, koska levottomat jalat, ibs, reumakivut, hiki, vitutus, painajaiset ja muuta mukavvoo. Uaamulla nukahdin, vuaan alkoi viereisissä kämpissä oleva sahaus, rälläköinti, vasarointi, poraaminen ja muu mekkalointi repiä minnuu hereille vähän väliä. Uaamupäevän sitten kipuilin, heräilin, kusin ja paskoin... Ja tuli kuumakin ja aika juoksi. Piti nousta ylös ja rämpiä lähikauppaan salaattia, kasvisjugurttia ja muuta heepetitin terveellistä murkinnoo ostommoon. Riipaisin myös ostaen ja juoden Pepsi Mäxiäkin. Kauhee hikoilu, reumaturvotus ja - kipuilu, ja vatta paisui ilimapalloksi ja turvotti nii suatanan kivuliaasti. Vessassa ramppoomista vuaa ee helepota. Olin että pian pithee lähtiä ja otan polokupyörän niin oon etuajassa. No, perskutara...

 Mmmmmoooi mukavat kanssapelaajat ja kovat tatittajasankarit! 💋💓😇 Uskon, että aika moni  blogini lukijoista tietää PS 3lle ja XBOX 360 - konsoleille 2011 julkaistun Bodycount -ammuskelupelin. Sitä pidetään PS 2 konsolille ja XBOXille julkaistun BLACK -pelin henkisenä jatkumona. Tällä kertaa tatitettavana on, tietysti, 2006 julkaistu BLACK Playstation 2-versiona. Koska olen hippi enkä koe tarvetta omistaa kaikkea, marssin hilpeästi Bar & Cafe LateGameen pelikaupan sijaan. Kuljin riemuisasti nauttimaan kaupungin parhaaseen kaffilaan kirsikka-Pepsistä ja, aina yhtä herkullisesta gluteenittomasta leivästä.  Tämän tekstin kannalta tärkeintä lienee se että nautiskelin, ennen kaikkea, täysin siemauksin LateGamen pelivalikoimasta ja Pleikka kakkosen käyttömahdollisuudesta. Ei muuta kun Lategamen yhdestä monista pelihyllyistä Black rohkeasti kouraan, kotelosta levy eehanan pinkkiin Playstation 2:n ahnaisiin sisuksiin ja nautiskelemaan. Muistini mukaan peli näyttää ja kuulos...

 Erittäin hyvää toukokuuta kaikille ihanille armaille kanssatatittajille!  Mie oon hurja kruiseri sekä e-skuutti-moupedillani todellisuudessa että konsolipeleissä G-voimia uhmaten pelottomana kuskina taivaalla huimassa rallissa taivassurffaten! Tällä kertaa kummatkin sanailuni kohteet ovat Playstation 2:lla julkaistuja vallan vauhdikkaita pelejä, joilla on yhä omat innokkaat pelaajansa. Kumpikaan peli ei ole missään nimessä täydellinen, mutta tässä tapauksessa ne kauheuspilkut ovat myös pelin kauneuspilkkuina, joka on taannut kummallekin pelille oman kulttikannatuksensa. Käsittelyssäni ovat Enter MATRIX (PS2) ja G-Surfers (PS2), joita kumpaakin olen pelannut omin tahmaisine tassuineni ihan viimepäivinä. Tämä tässä on GP: G-Policen partioajoneuvo, eikun siis G-Surfersissa ralliajovermes Edellisessä Pleikkatatin paukutuksessa kirjoitin GP: G-Police -pelistä Playstation ykköselle, ja tälläkin kerralla mennään G-henkilönä G-voimien paineessa ja puristuksessa, kun tatitettavana on...