Kuten edellisessä tekstissä totesinkin, on tullut hyödynnettyä kirjastojen valikoimaa innokkaasti jälleen viimeaikoina. Paradox Girl-kokoelma-albumin ahmaisin lähes yhdeltä makaamalta. Alppari on jännittävä, villi, hillitön, kummallinen, outo, surullinen, jännittävä, ajatuksia ja tunteita herättävä, ja aidosti hauska moniuloitteinen ja -polvinen tarina. Suosittelen. Häiriöitä ja Harmoniaa kokooma-albumi on myös todella monipuolinen, mielenkiintoinen, filosofinen, ajattelemaan haastava, jännittävä, ja vaikka mitä. Sen luettuani nyt jo parikin kertaa, voin sen todeta olevan vallan mielenkiintoinen ja kokemisen arvoinen.
Kumpikin sarjakuva-albumi muuten sai pelinvetäjän aivoni ja pelisuunnittelijan aivonystyräni väpättämään silleen jännän kutkuttavan inspiroivasti. Kumpikin albumi sisältää matskua, josta voisi hyvinkin ammentaa lähes sillään juoni- ja tunnelma-materiaalia Over the Edge 3. laitokseen (poikkeavat aikalinjat, aikalinja-paradoxit, toistuvat henkilöt, toistuvat luuppaavaat ja varioituvat tilanteet, mielenkiintoiset henkilöt, paikat ja tilanteet), Trail of Cthulhuun (mystiikka, hallusinaatiot, mielettömyys, kummalisuus, arvoitukset, myyttiset olennot), Ylivoimaisiin Mahtisankareihin, tai vaikkapa hiljattain uudistuneeseen Paranoiaan. Samalla tapaa innoittavaa ja hulvatonta materiaalia tarjoilee par'aikaa katselun alla oleva Tomorrow Land, A World Beyond elokuva, jonka lainasin BluRay-julkaisuna kirjastosta. Retro-sci-fiä, spekuloivaa fiktiota, uuskummaa, jännitystä, seikkailua. Juuri sitä nannaa mistä metkat seikkailut on pelipöydässä yhdessä yhteen möyhitty. Outoja tilanteita, ihmissuhdekuvioita, juonikudelmia ja hämäriä laitteita piisaa. Ja hyvä niin.
Aiemmassa blogituksessa mainitsemani TOP 5 Pelaaja ja Cosplay Fever Red kokoavat yhteen omissa genreissään hillittömiä ideoita, visuaaleja, hahmoja ja luomuksia erinäisiltä peli- ja pop-kulttuurin alueilta. Pelisuunnittelijana ja seikkailuja tekevänä pelauttajana, on oikein mukavaa lumoutua erikoisista, kiehtovista, oudoista, jännistä, oudoista ja kummallisista maailmoista, hahmoista, laitteista, ja muusta sen sellaisesta. Kuten yllä kuvassa, ihan valmista matskua suoraan Over the Edgen mihin tahansa kolmesta laitoksesta. Trail of Cthulhussa tai Shadowrunissakin toimisivat heittämällä. Paranoiassa nyt voi käyttää melkein mitä tahansa. Mitä oudompaa, sen parempaa.
Marsin sankarit kirja selkokielisenä versiona on myös jälleen mainitsemisen arvoinen. Luin sen yhdeltä istumalta. Hyvä uuskäännös ja sekolkielimuokkaus. Selkeät fonttivalinnat. Komea kansikuva. Tuo uutta tyyliä ja sävyä koluttuun seikkailuun. Ja toi myös ideoita tuokin teos Over the Edgessä pelipöytään tarjottavaksi. Moniraajaiset ja moniväriset telepaattiset olennot kun ovat ihan mitä mainiointa materiaalia Over the Edgen Al Amarjan Saarelle. Matopelien perilliset kirjassa on myös paljon inspiroivaa pelihistoriaa. Lisäksi suomalaista. Sekä susissa, hukissa, täysosumissa ja osittaisissa huitaisuissa on mielenkiintoisia ideoita, mitä voi hyvinkin kierrättää seikkailuja pelaajilleen luodessa. Tietokirjana toki myös tykkiä tavaraa. Suosittelen suuresti.
Tykittelemisiin!
Kommentit
Lähetä kommentti