Keskiviikkokuulumisia

Tervehdys rakas blogini lukija, se on keskiviikko taas! Tänään olen mm. kevyesti venytellyt, järjestellyt asuntoa, tehnyt kotikoneella paperihommia, pyykännyt, tiskikonetta tyhjennellyt, mennyt yliopiston kautta palaveriin ja paltsusta Steel Bodyn kautta takaisin yliopistolle. Yliopistolta takaisin kotiin hommailemaan, ja bloggaamaan. Aika normipäivä.

Pariin päivään en ole vaa'alle viitsinyt mennä. Edellinen lukema oli 91,1 kg. Ihan sama mitä se on, kun lokakuun loppupuolella kahdesta sarjasta olen plussasarjassa eniwei otevoimakisoissa, jos kunto antaa myöten osallistua. Jos ei anna, niin ihan se ja sama. Kisoja tulee, kisoja menee.

Marraskuussa 24. pvä vietetään Nääshallin penkkikarhujen 10 v juhlakisoja ja siellä toki ollaan Tiim Aappenalla. Ja nostan vaikka sitten 30 kg jos ei selekä tahi muut ropan osaset enempää anna myöten. Alla videolla kisan järjestäjä Pasi Ryhänen juttelee niitä näitä, lopuksi myös kisoista. Viteolla vilautellaan myös mirriä! On se hurrrrjaa!

Alla videolla puolestaan puhun maanantaisia fiiliksiä fyssarilta pois kävellessä vesisateessa. Huimat on kuntoutumis- ja kisasuunnitelmat. Ja ennen kaikkea erittäin riehakkaat tunnelmat. On se hurrrrrjaaa kun suomalainen tunneilmaisee. Siinä olisi italialaisillakin opittavaa. Nih ;-)

Tännään tosiaanii olen tähän kellonlyömään mennessä mm. järjestellyt ja siivonnut olohuonetta, kuvannut blogia varten kuvia ihan varastoon asti, touhunnut tiski- ja pyykkikoneitten äärellä, järjestellyt kämppää, palaveerannut jopa kolmessa eri paikassa eri asioista, sopinut tämän ja ensiviikon plus tulevien viikkojen aikatauluja erinäisissä asioissa, edistänyt Kekkuljkuala IIn toteutumista, edistänyt erinäisten voimailutarvikkeitten tulevaa siirtymistä etelä-Suomesta kohti Tamperetta, moikannut tuttua Steel Bodyn respassa, hieman nikkaroinut, värkkäillyt itselleni teeseitse-pohjalta muutoin roskikseen menneestä materiaalista kuntoiluvälinettä, tehnyt ruokaa, ja kirjoittanut tiedotteita. Aikalailla normaali päivä. Jotkut sannoo, että olen aikaansaapa, omasta mielestäni olen laiska kuin hyllyllä paikallaan rötköttävä saapas. Totuus löytynee tässäkin jostain väliltä, veikkaan ma.

Onhan tuossa yhdelle päivälle hommaa kerrakseen ja nyt olemme vasta iltapäivässä. No, ei oo häpee olla nopee, heh.  Huomenna ja ylihuomenna sitten paikallaan pysyvämpiä päiviä, kun edessä toimistopäivät. Lauantaina tulloo toweri käymään ja sunnuntaina taidan ihan vain möllöttää, sydöä hyvin ja katsoa monsterileffoi. Vauhdikasta viikkoa toivotellen, Krisse Tuominen.